"Kohtuuttomiin talousvaikeuksiin" luisuva Kouvola vetoaa Purraan ja Ikoseen: Vos-järjestelmän korjauksesta linjattava jo syksyn riihessä
Kouvolan liki 22 miljoonan euron "valtionosuusromahdus" on maan toiseksi suurin Jyväskylän 27 miljoonan jälkeen. Uhkana on, että osa suomalaisista kunnista ja kaupungeista ei lähivuosina, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo. Kuva: Ville Miettinen
Kouvolan kaupunginhallitus päätti tänään esittää kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle, kok., ja valtiovarainministeri Riikka Purralle, ps., että hallitus linjaisi valtionosuusjärjestelmän korjauksista jo syyskuun hallitusriihessä. Hallituksen budjettineuvottelut alkavat ensi viikolla, tiistaina 19.9.
Kouvolan esityksen taustalla on Kouvolaan osunut erityisen raju valtionosuuksien leikkaus vuodelle 2024. Kun Kouvola tänä vuonna sai valtionosuuksia yhteensä reilut 16 miljoonaa euroa, ensi vuonna se joutuu maksamaan valtiolle takaisin liki 5 miljoonaa tuoreimpien laskelmien mukaan.
21,7 miljoonan euron pudotus valtionosuuksissa ajaa Kouvolan vakaviin taloudellisiin ongelmiin kaupunginjohtaja Marita Toikan mukaan.
− Valtionosuuksien muutos kohtelee kuntia eriarvoisesti. Osassa kuntia, kuten Kouvolassa, tilanne johtaa kohtuuttomiin talouden tasapainottamisvaatimuksiin. Uhkana on, että osa suomalaisista kunnista ja kaupungeista ei lähivuosina suoriudu lakisääteisistä velvoitteistaan, Toikka sanoo kaupungin tiedotteessa.
Toikan mukaan on kestämätöntä, että hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat valtionosuuden vähennykset jäävät pysyvästi rasittamaan kuntien taloutta nykylainsäädännöllä. Hallitus aikoo uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmän, mutta urakka on työläs ja vienee vuosia.
Kouvolan kaupunki katsoo, että jo ennen uudistuksen voimaantuloa tulee – alkaen tämän syksyn hallitusriihestä – hallituksen tulisi päivittää valtionosuusjärjestelmää niin, ettei yksikään kunta joudu maksamaan negatiivisia valtionosuuksia. Lisäksi esityksen mukaan hallituksen tulisi tehdä väliaikainen korjaus valtionosuusjärjestelmään, jottei yksikään kunta joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin sote-siirrosta johtuvien valtionosuusleikkauksien johdosta.
Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että arvioidaan mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen.
Tämän toteutuksesta Kouvolalla ei ole tarkempaa tietoa. Kuntalehdelle kerrottiin 7.9. valtiovarainministeriöstä, että asia on vasta alustavan keskustelun asteella. Minkäänlaista konkretiaa asiasta ei ole.
-Jos tämä toteutetaan niin, että kuntien ei tarvitse maksaa negatiivisia valtionosuuksia, mutta kunnat kuitenkin käsittelevät summan tulosvaikutteisesti, ei se tuo helpotusta kuntien talousvaikeuksiin, Kouvolan talousjohtajan Hellevi Kunnaksen esittelytekstissä kaupunginhallitukselle todetaan.
Syyskuun alussa valmistuneet Kuntaliiton tuoreimmat laskelmat osoittivat, että kuntien vuoden 2022 tilinpäätöksissä oli lähes 700 miljoonaa enemmän hyvinvointialueille siirtyviä menoja talousarvioihin verrattuna, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kertoi viestipalvelu X:ssä viime viikolla.
Myös Lehtonen arvioi viime viikolla, että sote-uudistuksen hintalappu yksittäiselle kunnalle uhkaa kasvaa liian suureksi.
Valtionosuuksien yhteenlaskettu vähenemä vuodesta 2023 vuoteen 2024 on arviolta 250 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien vähennykset johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksien kasvusta vuonna 2022. Sote-siirtolaskelmissa huomioidaan vuosien 2021 ja 2022 toteutuneet sote-kustannukset.
Kymenlaaksossa toteutuneet sote-kustannukset kasvoivat yli 45 miljoonaa euroa vuodesta 2021 vuoteen 2022. Valtion-osuuksiin tehdään sote-kustannuksien kasvua vastaavat leikkaukset, jotka ovat Kouvolan osalta yhteensä -21,6 milj. euroa. Lisäksi lopputarkistuksessa tasataan sote-siirron tuloja valmistuvan verotuksen mukaan. Tämä leikkaus on Kouvolan osalta vuonna 2024 -4,8 milj. euroa. Pysyvät vähennykset vuoden 2027 tasossa ovat -21,6 milj. euroa.
-Hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat valtionosuuden vähennykset jäävät tällä hetkellä pysyvästi rasittamaan kuntien taloutta. Tilanne johtaa osassa kuntia kohtuuttomiin talouden tasapainottamisvaatimuksiin, ja on uhkana, että ne eivät selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan. Hyvinvointialueuudistuksesta johtuvien valtionosuusleikkauksien kautta kunnat rahoittavat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksia. Tämä kohtelee kuntia eriarvoisesti, Kouvolan kaupunginhallitus katsoo.
Lue myös:
