Tyhjenevät sote-kiinteistöt aiheuttavat päänvaivaa – "Valtion tulisi tukea kuntia esimerkiksi purkuavustuksilla"
Kuntien kannalta ei ole ollenkaan yhdentekevää, missä ja kenen omistamissa sote-tiloissa työt jatkuvat. Kuva: Getty Images
Pohjois-Savon kuntatalouspäivässä torstaina käsiteltiin tyhjenevien sote-kiinteistöjen lisäksi muun muassa vapaa-ajan asukkaiden vaikutusta kuntien talouteen.
– Vapaa-ajan asukkaat ja etätyötä tekevät käyttävät kuntien palveluja, mutta nykyinen valtion rahoitus ei ota huomioon elämisen monipaikkaisuutta, maaneuvos Timo Kietäväinen pohti.
Kietäväinen viittasi edellä kertomallaan kuntien roolin muuttumiseen lyhyessä ajassa peruspalvelujen järjestämisessä.
Sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelujen järjestäminen siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Lisäksi Pohjois-Savon liiton tiedotteessa kerrotaan, että työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle ensi vuoden alusta lähtien.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kietäväinen painotti, että kuntien muuttunut asema edellyttää kunta- ja kaupunkisuunnitteluun uudenlaista strategista otetta.
– Vapaa-ajan asutuksen merkitys on kasvussa. Kustannuksia aiheutuu muun muassa varautumisessa, vapaa-ajantoimessa ja yhdyskuntatekniikassa, Kietäväinen arvioi liiton
Kietäväisen mielestä monipaikkaisuuden huomioiminen vahvistaisi merkittävästi Pohjois-Savon asemaa mökkivaltaisena maakuntana.
Teknisesti asia olisi yksinkertaista huomioida kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyössä, hän lisäsi.
– Kun tiedetään vapaa-ajan asutuksen määrä kunnittain, olisi sen perusteella kohtuullisen helppoa määritellä vapaa-ajan asukkaille valtionosuusperuste laskemalla tietty osuus jokaista vakituista asukasta kohden tulevasta valtionosuusrahoituksesta.
Myös hyvinvointialueille monipaikkaisuus aiheuttaa lisäkustannuksia, koska ne joutuvat varautumaan palvelujen järjestämiseen myös vapaa-ajan asukkaita varten ilman, että ne saavat siihen lainkaan rahoitusta.
Tiedotteen mukaan palveluista hyvinvointialueet saavat rahoituksen.
– On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä vahvistetaan merkittävästi hyvinvoinnin edistämisessä, työvoimapalvelujen tarjonnassa sekä oppilashuollossa myös taloudellisesti, Kietäväinen sanoi.
Tyhjenevät sote-kiinteistöt
Myös tyhjenevät sote-kiinteistöt haastavat kuntasuunnittelua.
Kuntajohtajien puheenvuoroissa nousi esille, että tyhjenevät sote-kiinteistöt aiheuttavat päänvaivaa Pohjois-Savon kunnille.
Sote-kiinteistöt ovat kuntien omistuksessa ja hyvinvointialueet toimivat niissä vuokralaisina. Kiinteistöjen tyhjentyessä kunnat kantavat yksin taloudellisen vastuun, tiedotteessa kerrotaan.
Pohjois-Savon liiton mielestä hallituksen pitäisi korjata lainsäädäntöä sekä rahoituksen että kiinteistökysymyksen osalta.
– Maakuntaliiton, kuntien ja hyvinvointialueen tulisi tehdä yhteistä vaikuttamistyötä valtion suuntaan tavoitteena saavuttaa oikeudenmukainen ratkaisu tyhjenevien kiinteistöjen aiheuttamiin taloushuoliin, ehdotti maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Hänen mukaansa kiinteistöriski aiheuttaa Suomen julkisen talouden kokonaisalijäämän kasvua. Siksi valtion tulisi tukea kuntia esimerkiksi purkuavustuksilla, jotta tilanne saataisiin hallintaan.
– Hyvinvointialueiden toiminnan onnistuminen on ratkaisevan tärkeää Itä-Suomen elinvoimalle. Tasapainoinen aluerakenne on Pohjois-Savon aluekehitykselle vahvuustekijä, jota hyvinvointialueen palvelujärjestelmän on uudistettunakin tuettava. Kaikista fyysisen palveluverkon muutoksista tulee laatia ja ottaa päätöksenteossa huomioon laaja vaikutusten arviointi, sanoi Määttä tiedotteen mukaan.
Lue myös:
