Kärsämäki valmis vaikka maksamaan sote-irtautumisesta
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Kärsämäen kunnanvaltuusto käsitteli maanantaina
peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä irtautumisen seurauksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Seitsemän Kärsämäen kunnanvaltuutettua on jättänyt eriävän
mielipiteen päätöksestä irtautua Selänteestä etuajassa. Kärsämäki aikoo
irtautua kuntayhtymästä toukokuun lopussa, vaikka sopimus on tehty vuoden
loppuun.
Valtuuston puheenjohtajan Esko Ristinen, kesk., mukaan
irtautuminen tuo säästöt, vaikka sen mukana tulisi korvausvaatimus.
Yhteistoimintasopimuksen mukaan mennään korvausmenettelyyn,
jos muut osakaskunnat eivät hyväksy ennenaikaista eroa sopimuksesta.
– Vuositasolla irtautuminen ja palvelujen ulkoistaminen
tulevat viisi-kuusisataa tuhatta euroa halvemmaksi kuin Selänteessä jatkaminen,
Ristinen kertoo Kuntalehdelle.
– Ennakoitu korvaussumma jää kuitenkin paljon pienemmäksi
kuin saatu säästö, jos voimme ulkoistaa sote-palvelut.
”Lainvastainen toimenpide”
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen ei tunne
Kärsämäen tapausta tarkasti ja arvioi tilannetta yleisellä tasolla.
– Asia on selvä, yhteistoimintavelvoite Paras-puitelain
mukaan on voimassa. Jos lakiin perustuvasta yhteistoimintavelvoitteesta
irtautuu, se on lainvastainen toimenpide, Sulonen sanoo.
Ristisen mukaan Kärsämäki varautuu selvittämään mahdollista
lainrikkomista tarvittaessa.
– Meillä on mahdollisuus antaa selvitys tilanteestamme
valtiovarainministeriölle, ja sen jälkeen valtioneuvosto ilmeisesti tekee
päätöksen, miten meidän kanssamme menetellään.
Ristisen mukaan esimerkiksi Tohmajärven kohdalla toteutunut
skenaario, että valtioneuvosto pakottaa irtautumista yrittävän kunnan takaisin
yhteistoiminta-alueeseen, olisi Kärsämäelle takaisku.
– Valtio karsii meidänkin osalta valtionapua pienemmäksi ja
säästöjä pitäisi löytää ja meillä olisi ratkaisu, niin aika erikoinen tilanne
jos sitä ei voi käyttää, Ristinen sanoo.
Kuntayhtymä ei tuo
tarpeeksi säästöjä
Ristisen mielestä pienen talouspuristuksessa olevan kunnan
on mahdoton leikata menoja riittävästi kuntayhtymärakenteessa.
– Kehitys on kyllä kääntynyt oikeaan suuntaan
Selänteessäkin, mutta Kärsämäen tarvitsemia säästöjä ei kohtuullisella
aikataululla kuntayhtymän kautta löydy.
Ristisen mukaan koko soten ulkoistaminen pitkällä
tähtäimellä voisi olla ratkaisu pulmaan.
– Sote-budjettin on noin 11 miljoonaa euroa eli 62
prosenttia kunnan koko budjetista. Se on ainoa sektori jossa tarvittava määrä
säästöä voi löytyä.
Edessä voi olla
juridisia ongelmia
Ottamatta kantaa suoraan Kärsämäen tapaukseen
Sulonen muistuttaa, että jos yhteistoiminnasta irtautuva kunta tekee sopimuksen
yksityisen palvelutuottajan kanssa, edessä voi olla juridisia ongelmia, jos
kunta velvoitetaankin uudestaan yhteistoimintaan.
– Ne ovat sopimuksia jotka sitovat. Jos tulee uusia
velvoitteita, niin sopimukset eivät automaattisesti siirry uudelle
järjestäjälle vaan voivat jäädä kunnan omalle vastuulle, ja silloin voi tulla
palveluista päällekkäisiä maksuja palveluista.
