Hiltunen kehottaa arvioimaan kokonaisuutta
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd.) pitää välttämättömänä, että valtiovarainministeriön työryhmän kuntarakenneraporttia työstetään aidossa vuoropuhelussa valtion ja kuntien kesken.
– Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä tulevien palvelu- ja taloushaasteiden vuoksi. Kunnilla tulee kuitenkin olla uudistuksessa keskeinen rooli, mikä ei hallituksen asettamassa aikataulussa voi aidosti toteutua, Hiltunen arvioi.
Kuntaliiton mielestä kuntauudistuksen ykköstavoitteena pitää olla vahvojen kuntien verkosto, joka syntyy vapaaehtoisten liitosten pohjalta kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Toissijaisena vaihtoehtona kuntien on tiivistettävä yhteistoimintaa niin, että asukkaat voivat valita palveluja kuntarajoista riippumatta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntaa laajempaa aluetta koskeva yhteistoiminta on toteutettava monitoimialaisena kokonaisuutena – ei vain sektoreittain, Hiltunen painottaa. Näin vähennetään kuntien yhteistyön hallinnointia ja parannetaan kuntien vaikutusvaltaa yhteistyön ohjauksessa.
Valtiovarainministeriö odottaa kuntien lausuntoja työryhmän raporttiin 13.4. mennessä. Sen jälkeen maan hallitus on ilmoittanut määrittelevänsä vahvan kunnan kriteerit, rakennelain toteuttamisen ja kuntauudistuksen jatkon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta on määrä saada selvitys toukokuun loppuun mennessä.
– Vasta näiden tietojen perusteella – ja lisäksi odotetaan myös linjauksia koulutusrakenteista – kunnat voivat ottaa kantaa uudistukseen kokonaisuutena. Samalla kunnat voivat antaa lausuntonsa mahdollisten selvityshenkilöiden tarpeesta. Tästä syystä tarvitaan toinen lausuntokierros esimerkiksi syyskuun puoliväliin mennessä, Hiltunen sanoo.
Hän pitää kuntauudistukselle realistisena aikatauluna valtuustokauden vaihdetta vuoden 2017 alussa, jolloin myös uusittu kuntalaki voidaan saada uusien valtuustojen käyttöön. Kuntalain valmistelu on Hiltusen mukaan syytä aloittaa jo keväällä, ja organisoida se parlamentaarisen komitean varaan.
Raportti täsmennettävä paikallisella ymmärryksellä
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Hiltunen pitää julkistettua raporttia perustiedosta kerättynä tietopakettina, jonka perusteella on aloitettava kullekin alueelle sopivien ratkaisujen etsiminen.
– Esimerkiksi kaupunkiseutuja on tarkasteltu raportissa liian mekaanisesti ottamatta huomioon kunkin kaupunkiseudun erityispiirteitä. On tärkeää, että seudun kunnat itse pystyisivät löytämään rakenteet, jotka parhaiten vastaisivat juuri tuon seudun asukkaiden tarpeita.
– Lähidemokratian ja lähivaikuttamisen kehittämisessä on keskeistä saada aikaan toimivia malleja, joita voidaan käyttää lainsäädännön pohjana.
Hiltunen muistuttaa, ettei esimerkiksi koulutuspalveluja ole vielä juurikaan tarkasteltu.
– Lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja kansalaisopistot ovat keskeisiä kuntalaisen palveluita, jotka ovat kuntien järjestämiä ja rahoittamia. Koulutuksen rakenteellisen kehittämisen tulee tapahtua osana kuntauudistusta ja osana muuta palvelukokonaisuutta. Niitä ei tule valmistella erillään kuntauudistuksesta, Hiltunen painottaa.
Hän näkee muutoksessa myös monia riskejä, joita vain aidolla yhteistyöllä voidaan välttää. Kuntien, Kuntaliiton ja eri ministeriöiden valmistelutyötä on Hiltusen mielestä jatkettava. Vapaaehtoisten kuntaliitosten esteitä on poistettava ja kannustettava kuntia omien ratkaisujen esittämiseen.
Kuntaliitto odottaa myös kuntien tehtäviä selvittelevältä työryhmältä konkreettisia tuloksia kuntien velvoitteiden uudelleenarvioimiseksi.
Liitto ei ole ottanut eikä tule ottamaan kantaa raporttiin sisältyviin karttoihin, koska konkreettista kuntajakoa tulee tarkastella kuntien antaman palautteen pohjalta.
(KL)
