Uusiutuvan energian tavoite ylittyi etuajassa
Arvion mukaan energian kokonaiskulutus väheni hieman viime vuonna. Kuva: Energiavirasto
Suomen vuodelle 2020 asetettu EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukainen 38 prosentin tavoite ylitettiin vuonna 2014.
– Arvion mukaan viime vuonna oltiin jo lähellä 40 prosenttia, vaikka uusiutuvan energian tuotanto hieman vähenikin vuoteen 2014 verrattuna, kertoi johtaja Pekka Ripatti Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä Helsingissä.
– Tämä johtuu siitä, että energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö vähenivät suhteessa enemmän. Energian kokonaiskulutus on vähentynyt nyt jo viisi vuotta peräkkäin.
Suomessa tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä 38,7 prosenttia (124 terawattituntia) energian loppukulutuksesta vuonna 2014.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Liikennepolttoaineiden bio-osuus oli peräti 21,6 prosenttia, kun jakeluvelvoitteen mukainen osuus vuosille 2011–2014 oli 6,5 prosenttia.
Vuoteen 2013 verrattuna uusiutuvan energian käyttö lisääntyi hieman. Tämä johtui pääosin vesivoimalla tuotetun sähkön määrän lisääntymisestä hyvän sadannan vuoksi. Puupolttoaineita lukuun ottamatta kaikkien muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyi.
Teollisen kokoluokan uusiutuvan energian käyttöä edistetään syöttötariffijärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan 5,3 ja tuulivoimalla 6 terawattituntia sähköä.
Vuonna 2015 syöttötariffijärjestelmän laitokset tuottivat sähköä metsähakkeella 1,9 ja tuulivoimalla 1,5 terawattituntia.
Energiaviraston hallinnoima syöttötariffijärjestelmä tuli voimaan maaliskuussa 2011. Sen jälkeen järjestelmään on hyväksytty 131 voimalaitosta, joista metsähakevoimaloita on 53 ja tuulivoimaloita 74.
Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 142 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa metsähakevoimaloille ja 112 miljoonaa euroa tuulivoimalaitoksille.
Tänä vuonna tukisumma nousee arviolta 196 miljoonaan euroon, josta tuulivoimatukia on noin 150 miljoonaa euroa.
Uudet tukijärjestelmät valinkauhassa
Viime syksynä käynnistyneen energia- ja ilmastostrategian päivittämisen lisäksi työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn, kesk., perusti marraskuussa työryhmän pohtimaan uusiutuvan energian tukijärjestelmien uudistamista.
– Uudet tukijärjestelmät on syytä valmistella huolellisesti siten, että niistä tulee yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia , näkee Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
– Tukijärjestelmien tulisi olla teknologianeutraaleja, markkinaehtoisia ja kustannustehokkaita. Lisäksi tulisi ottaa huomioon se, että tukijärjestelmät ovat päästökaupan ja energiatehokkuustoimien ohella vain yksi ilmastopolitiikan ohjauskeino.
