Nuorten koulupudokkuus vähenee Pohjois-Suomessa

Koulutuksen ulkopuolelle jää yhä harvempi nuori, myös Pohjois-Suomessa. Erityisen paljon koulupudokkuus on vähentynyt Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo sosiaaliseen osallisuuteen perehtynyt tutkija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

– Pohjois-Pohjanmaalla koulupudokkuus on vähentynyt viidenneksen, vuosien 2011-2013 keskiarvosta (8,8%) vuosien 2014-2016 keskiarvoon (6,9%). Myös Lapissa ja Kainussa vähennys on selvä, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) erityisasiantuntijana toimiva Kainulainen sanoo.

– Nuorisotyöttömyys on pohjoisessa koko maan tasoa korkeammalla ja on noussut vuosikymmenen alusta puoliväliin tultaessa. Vuoden 2017 alusta alkanut nuorten työttömien väheneminen on toteutunut kuitenkin myös pohjoisen maakunnissa niin, että nuoria työnhakijoita oli tammikuussa 2018  jo 9-22 prosenttia vähemmän kuin tammikuussa 2017.

Kouluterveyskyselyjen perusteella näyttää siltä, että Pohjois-Suomessa lapset harrastavat asioita yhtä usein kuin maassa keskimäärin, eli noin 9 lasta kymmenestä harrastaa jotain ainakin viikoittain. ”

Viime viikolla julkaistussa professori Juho Saaren johtaman työryhmän raportissa, jossa pohdittiin keinoja yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi, koulupudokkuuden todettiin olevan yhteydessä yksinäisyyteen, joka puolestaan vaikuttaa toimintakykyyn ja hyvinvointiin, ja liittyy paitsi yksilön elämäntilanteisiin myös yhteiskunnan jakolinjoihin.

Me-säätiön laskelman mukaan Suomessa on runsaat 65 000 syrjäytynyttä nuorta.

SOPPI auttoi nuoria seurojen kanssa

Sakari Kainulaisen mukaan maakunnissa on kehitetty toimintamalleja nuorten syrjään joutumisen ehkäisyyn.

Toimivaksi on osoittautunut esimerkiksi Kuopion Rouvasväenyhdistyksen kehittämä HappyNeet- mallissa nuoret tekevät oikean ammatillisen suunnitteluprojektin yritykselle työskennellen yhdessä muotoilijoiden ja eri alan asiantuntijoiden kanssa. Kunnioittava kohtaaminen, näkyväksi tekeminen, sitoutuminen ja vastuun kantaminen tuottavat lopputuloksen josta nuoret tulevat näkyviksi ja josta he voivat olla ylpeitä.

Hyviin tuloksiin yltäneessä Pohjois-Suomessa – Kemissä, Rovaniemellä ja Oulussa – toiminut SOPPI-malli auttoi alle 29 -vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria eteenpäin elämässään seuratyön avulla ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen.

– Toinen iso tavoite oli kehittää ja kokeilla palvelutuotanto- ja palveluosaamista yhdessä julkisen sektorin kanssa, kertoo SOPPI-hankkeessa Kemin hanketyöntekijänä työskennellyt Janne Salmela.

SOPPI on lyhenne hankkeen koko nimestä Sosiaalista osallisuutta parantavat innovaatiot seuratyössä. Hanke auttoi nuoria eteenpäin urheiluseuratoiminnan kautta. Salmela edusti hankkeessa jääkiekkoseura Kemin Lämäreitä, joka koordinoi hanketta.

– Jokaisella paikkakunnalla toiminta kuitenkin muotoutui omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, Salmela sanoo.

Nuorten lähtökohdista käsin

Kemissä ja Rovaniemellä arkea pyöritti yksi kokopäiväinen hanketyöntekijä ja Oulussa kaksi. Myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta toi panoksellaan kehittävää osaamista seuroihin. Taideperustaisilla  menetelmillä ja palvelumuotoiluilla kehitettiin uusia toimintatapoja julkisen ja kolmannen sektorin välillä.

Kullekin SOPPI-paikkakunnalle rakennettiin verkosto toimintaa varten

– Hankkeeseen tulleiden nuorten kanssa toimimme nuorten lähtökohdista käsin. Nuoret olivat yleensä työkokeilusopimuksella hankkeessa mukana viisi päivää viikossa ja kuusi tuntia päivässä. Nuorten toimenkuvaan kuului esimerkiksi ohjaajan, mediatyöntekijän, huoltajan ja asiakaspalvelun työtehtäviä.

– Hankkeen toimintaa ja tuloksia tehtiin näkyväksi esimerkiksi seurojen some-kanavilla, seminaareissa sekä hankkeen nuorten kokemuksista järjestettiin äänitaideteos Helsingin äänitaidenäyttelyyn.

Salmelan mukaan yhteistyö kunnan ja seurojen välillä toimi pääosin erittäin hyvin.

– Soppi -hankkeen toiminnan edellytys on toimiva verkosto. Rovaniemellä tehtiin tiivistä yhteistyötä varsinkin nuorten ohjaamon ja Oulussa Bystromintalon kanssa. Kemissä yhteistyö ja nuorten ohjaaminen hankkeelle perustui laajempaan verkostoon.

Haasteena oli nuorten hankkeeseen ohjaamisen rytmi; välillä oli hiljaista ja välillä oli nuoria jonoksi asti.

Toiminnan tuloksena syntyi paikkakuntakohtaiset SOPPI -palvelumallit, jotka on mahdollista juurruttaa osaksi kaupunkien palvelurakennetta.

– Palvelumallin avulla pystytään osallistamaan noin 15-25 työn ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta vuosittain seurayhteisöön ja seuratyöhön, Salmela kertoo.

”Tärkeä antaa nuorille aikaa”

SOPPI-hankkeen nuorilta kerätyn palautteen mukaan seuratyö koettiin mielekkäänä ja kehittävänä, ja nuoret myös kokivat työkykynsä parantuneen hankkeessa olon aikana. Hankkeeseen osallistuneista 129 nuoresta noin 70 prosenttia ohjautui työ- ja koulutuspoluille.

– Tärkeää on, että nuoret osallistetaan, kohdataan ja heille annetaan aikaa, Janne Salmela sanoo.

– Nuorten työtehtävien tulee olla mielekkäitä ja omia tarpeitaan tukevia sekä oikein mitoitettuja. Nuorille pitää myös taata turvallinen toimintaympäristö, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Nuorten kanssa tulee myös keskustella kahden kesken, jotta tiedetään miltä heistä tuntuu ja osataan asettaa seuraavia osatavoitteita, joka voi koostua elämänhallintaan, koulutukseen tai työelämään siirtymiseen liittyen.

SOPPI-hankkeet päättyivät viime vuoden lopussa. Mukana olleista seuroista jokainen on hakenut uutta hanketta.

– Kärppien hankehakemus on jo mennyt läpi, Janne Salmela kertoo.

– Jokaisella paikkakunnalla on myös käyty keskusteluja SOPPI-palvelumallin juurruttamisesta osaksi kaupungin nuorten palveluiden kokonaisuutta.

Lisää aiheesta Sokran blogissa:

Nuorten työelämään kiinnittyminen Suomen eri osissa 1990-2018