Analyysi: Soten pohja yhä hatarampi; perustelut murenevat, aikataulu pettää

Maakunta- ja sote-uudistuksen viimeiset vaiheet vaikuttavat yhä kriittisemmiltä. Pieniä ja isoja epävarmuuksia on yhä enemmän. Joistakin ehdottomuuksista ollaan antamassa periksi, mutta silti epävarmuus kasvaa.

Sisältö on yhä auki, perustelut murenevat ja aikataulu takkuaa. On auki, koska lait saadaan voimaan ja koska maakuntavaalit voidaan pitää. Se, vaikuttavatko aikatauluongelmat koko uudistuksen voimaantuloon, on epävarmaa.

Valmisteluorganisaatio kentällä toimii täysillä ja odottaa, että asia lopulta etenee. Silti erimielisyyksiä kentän ja valtiovallan valmisteluorganisaation on runsaasti. Ne liittyvät erityisesti ICT-ratkaisuihin ja koko hankkeen etenemisaikatauluun.

Perustuslakivaliokunnan lausunto siirtyi

Perustuslakivaliokunnan mietinnön oli määrä valmistua perjantaina, mutta ei valmistukaan.

Politiikkaa perustuslakivaliokunnassa ei perinteisesti tehdä. Mutta lehtitietojen mukaan hallituspuolueet halusivat kuulla lisää muutosjohtajia ja oppositio sairaanhoitopiirien johtajia. Näin lopputulokseen yritetään vaikuttaa asiantuntijoiden avulla. Maakuntajohtajat ovat jo sitoutuneet prosessiin, kun taas osa sairaanhoitopiireistä katsoo, että uudistusta viedään eteenpäin osin heidän ohitseen. Kommenttien arvellaan noudattavan samaa jakoa.

Perustuslakivaliokunnasta on joidenkin tietojen mukaan tulossa jopa yli 20 muutosvaatimusta, ja muitakin muutosehdotuksia tulee käsiteltäväksi ennen kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö valmistuu ja sitten vielä ennen kuin lain sisältö muotoutuu täysistunnossa.

Myös useat hallituspuolueitten kansanedustajat ovat ilmoittaneet ratkaisevansa suhtautumisensa uudistukseen sen mukaan, millaisen muodon esitys lopulta eduskunnan käsittelyssä saa.

Muutokset voidaan tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tai sitten hallitus voi tehdä muutoksia omaan esitykseensä. Joka tapauksessa muutokset vievät oman aikansa.

Toisaalta hallituspuolueissa on myös katsottu, että laki pitää nyt saada valmiiksi ja virheet korjata ajan kanssa.

Yhä epävarmempi aikataulu

Maakuntavaalien aikataulu on yhä epävarmempi. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on ollut käsityksissään joustava, ja aikarajat ovat hänen kannanotoissaan siirtyneet. Nyt kuitenkin oikeuskanslerinviraston terveisten mukaan kaavailtu aikataulu on liian tiukka.

Uutena näkökulmana keskusteluun on tullut mukaan sitoutumattomien ryhmien edellytykset osallistua vaaleihin. Ne evät voi kerätä rahaa eivätkä hankkia ehdokkaita ennen kuin laki on voimassa. Osin ongelmat koskevat myös pienimpiä puolueita, joilla ei ole pysyvää rahankeräyslupaa.

Maakuntavaalit oli kaavailtu pidettäväksi lokakuun 28. päivä. Tarkoitus on, että maakuntavaltuustot pääsevät aloittamaan toimintansa 1.1.2019, jotta maakuntien työn käynnistyminen tapahtuisi demokraattisesti valituissa elimissä. Lokakuussa vaaleja ei ilmeisesti kuitenkaan käydä.

Ehdokasasettelu on puolueissa joka tapauksessa käynnissä, pidettiinpä vaalit kaavailtuna aikatauluna tai joskus muulloin – jos pidetään.

Perustelut murenevat

Nyt näyttää myös siltä, että uudistuksen perustelut jatkavat murenemistaan.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen ja VM:n arvion mukaan valinnanvapaus ei tuo mitään säästöjä. Sen sijaan ICT-sektorin kehittämisestä odotetaan jopa neljän miljardin euron leikkausta kulukehitykseen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto leimasi Hetemäen odotukset perusteettomiksi ja katsoi, että säästöillä maakunta- ja sote-uudistuspakettia ei voi perustella.

Aikaisemmin on monilla tahoilla katsottu, että valinnanvapaus päinvastoin heikentää sote-palvelujen integraatiota, joka oli toinen uudistuksen peruste.

VM:n taholta on todettu, että kehysbudjetointi on se avain, jolla kustannuskehitys pakotetaan haluttuun uraan. Jos ja kun perusterveydenhuoltoon käytetään entistä enemmän rahaa, seuraukseksi on arveltu, että se leikataan erikoissairaanhoidosta ja sosiaalitoimesta, siis niiltä, jotka palveluja eniten tarvitsevat.

Tästä uudistuksen kriitikot ovat päätelleet, että sairaat ja vanhukset maksavat sen, että nykyisin yksityispalveluja käyttävien kustannukset siirtyvät julkisen sektorin maksettaviksi.

Toisaalta lääkärien ja terveydenhoitajien palvelujen saatavuus helpottunee erityisesti niille, jotka nykyisin ovat julkisen palvelun varassa. Se on kolmas uudistuksen tavoitteista, ja on kriitikoidenkin mielestä toteutumassa.

Jostain tulee parempaa johtamista

Hallitus sysää ICT:n ohella odotuksia sille, että maakunnissa vain tehdään asioita entistä paremmin ja tehokkaammin ja jostakin tulee uutta aiempaa parempaa johtamista.

Varmasti johtamisella ja hyvien käytäntöjen levittämisellä saadaan paljon aikaan jos johtamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen onnistuvat nykyistä paremmin. Suuremmat yksiköt antanevat siihen mahdollisuuksia.

Esimerkiksi toimivasta maakunta-sotesta on nostettu Eksote. Samalla on jätetty mainitsematta, että uudistuksen jälkeen Eksote ei enää toimi nykyisellään.

Moni ministeri on todennut, että uudistuksen onnistuminen on maakunnista kiinni. Kuitenkaan hallitus ei kuule maakuntia esimerkiksi ICT-kehityksessä tai uudistuksen toteutusaikataulussa.

Uusia maksettavia

Väestöstä ehkä kolmannes ei nykyisin aiheuta julkiselle taloudelle juuri lainkaan sote-kustannuksia, mutta vastaisuudessa julkinen sektori maksaa ainakin jotain heistä jollekin, mikään toiminnan tehostaminen tuskin kattaa sitä osuutta.

Kun se ei ole pois perusterveydenhuollon saatavuudesta, se on pois muualta sote-sektorista, ellei muuta keksitä.

Toiminnan tehostamisella pitäisi siis kattaa toisaalta julkisrahoitteisten palvelujen käyttäjien  määrän kasvu sekä myös kustannuskehityksen leikkaaminen.

Uudistuksen tilanteesta Kuntalehdessä lisää täällä