Tule-ongelmat, estettävissä oleva aikapommi

Tiesitkö, että noin 40% yli 50-vuotiaista naisista saa nikamamurtuman, reisiluun kaulan tai rannemurtuman loppuelämänsä aikana? Tai että viime vuonna Mikkelin kokoisesta kaupungista noin 230 ihmistä sai polven tai lonkan tekonivelen? Tai että kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat vuosittain Suomessa yli 65 000 sairaalahoitojaksoa?

Tuki- ja liikuntaelin (tule) -ongelmat kuormittavat suomalaisten arkea alentaen toimintakykyä ja elämänlaatua. Kenelläpä meistä ei joskus selkä kipuile, polvi reistaile tai niskat jumita? Kyse ei siis ole vain ikääntyvien ongelmasta, esimerkiksi edellä mainituista tekonivelleikkauksista noin kolmannes tehdään työikäisille. Ja työikäisiä eniten lääkärikäyntejä aiheuttava vaiva alaselän kipu oireilee jo koululaisilla.

Puhuttaessa tule-sairauksista puhummekin siis Suomen suurimmasta kansanterveysongelmasta. Kelan tilastot osoittavat tule-sairauksien olleen suurin tautiryhmä Kelan korvaamissa sairauspoissaoloissa. Menetimme tule-sairauksille työpäiviä viime vuonna noin 14 000 henkilötyövuoden verran. Tuohon lukuun mahtuvat mukaan pelkästään 10 päivää ylittävät sairauslomat, lyhyemmät sairauspoissaolot jäävät työnantajien tilastoihin.

Ennaltaehkäisyllä elämänlaatua ja säästöjä

Tähän asti vastuu elintavoista on nähty pitkälti yksilöllä. Mikäli terveellisistä elintavoista tiedottaminen ratkaisisi kansanterveyden suurimmat ongelmat, meillä ei olisi lainkaan ylipainoisia ja vähän liikkuvia. Kukaan meistä ei kuitenkaan halua olla sairas. Tiedon muuttuminen toiminnaksi vaatii tiedon ja motivaation lisäksi sen, että elinympäristö tekee toiminnasta mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa.

Jo nyt tule-ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat sillä tasolla, että ne koettelevat kansantalouttamme. Esimerkiksi yllä mainitut Mikkelin kokoisen kaupungin tekonivel-leikkaukset pelkästään maksoivat karkeasti arvioiden veronmaksajille noin 2,6 miljoonaa euroa.

Tule-sairauden taustalla saattaa olla geeniperimä. Myös ikä on tule-vaivojen suuri riskitekijä, tunnettuahan on, että ikääntyessä kolotukset lisääntyvät. Paljon on kuitenkin riskitekijöitä, joihin voimme vaikuttaa. Näitä ovat jo edellä mainitut liikkumattomuus ja ylipaino, tupakointi, fyysisesti hyvin raskas työ ja riittämätön ravinnonsaanti.

Vaikka geenit olisivat epäsuotuisat ja ikääkin jo olisi, sairauden kanssa pärjää paremmin hyväkuntoisena. Jos leikkauspöydälle kuitenkin joutuu, on toipuminen hyväkuntoisena nopeampaa. Ja koskaan ei ole liian myöhäistä! Vielä yhdeksänkymppisenäkin voi parantaa lihaskuntoaan, vähentää kaatumisriskiään ja samalla virkistää mieltään liikunnan avulla.

Kuntien rooli tule-terveyden ja toimintakyvyn mahdollistajana

Tulevaisuudessa sairastamisen kustannukset valuvat maakunnille. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat kuitenkin edelleen kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Kuntalaisten toimintakykyyn satsaaminen tuo kuntaan elinvoimaa. Arki, joka ruokkii toimintakykyä ei ehkäise pelkästään tule-sairauksia, vaan myös muita, jopa henkeä uhkaavia kansantauteja.

Kunnissa tule-terveyttä voidaan lisätä kaikilla hallinnonaloilla! Liikkumisen tekeminen mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi alkaa varhaiskasvatuksen ja koulun arjesta ulottuen monipuolisiin matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin vauvasta vaariin. Jos kunnan palkkaama liikuttaja onnistuu innostamaan viisikin ihmistä liikkumaan niin ettei kallista leikkausta tarvitakaan tai estämään yhdenkin lonkkamurtuman, yhteiskunta on säästänyt hänen vuosipalkkansa verran. Siksi ammattitaitoiseen ja asiakkaan voimavaroja tukevaan liikunnanohjaukseen kannatta satsata.

Myös asuinympäristöjen merkitys on suuri. Tiedämme tutkimuksista, että asuinalueen työmatkaliikuntaa lisää viihtyisä ja turvallinen kevyen liikenteen reitti. Jos toimintakyvyn kanssa on haasteita, riittävän tiheästi sijoitetut puistonpenkit ja hiekoitetut kevyenliikenteen väylät voivat lisätä liikuntaa ja ulkoilua merkittävästi.

Lähiliikuntapaikat luovat aktiivista arkea ja riittävä toimiva joukkoliikenne lisää askelia arkeen. Yhteisöllisyys, ajattelun siirtyminen pois itsestä ja pelkkä liikkeellelähtö kotoa helpottavat jo kroonisen kivun kanssa eläviä. Myös kulttuuripalveluilla on siis tärkeä merkityksensä tule-terveyden edistäjänä!

Järjestöt yhteistyökumppaneina

Vertaistuen merkitys sairastuneelle on korvaamatonta. Useat potilasjärjestöt järjestävät paikallista toimintaa. Järjestöt tarjoavat osallisuutta ja äänikanavan niillekin, joilla sitä ei ehkä muuten olisi. Potilas- ja kansanterveysjärjestöt myös liikuttavat kuntalaisia. Paikallisen selkäyhdistyksen jumppaan lähteminen voi olla helpompaa, kun tietää ettei siellä muidenkaan selkä toimi kuten nuoruusvuosien lavatansseissa. Tukemalla potilasjärjestöjen toimintaa kunta tukee kuntansa elinvoimaa!

Tervetuloa kuulemaan ratkaisuja!

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry ja Keva järjestävät ”Elinvoimainen TULEvaisuus kunnissa” seminaarin ja live-webinaarin 26.9.2018 Helsingissä. Tilaisuuteen mahtuu vielä mukaan! Tilaisuudessa kuntien ja järjestöjen edustajat sekä muut eri alojen asiantuntijat kertovat miksi kuntien kannattaa panostaa kuntalaistensa toimintakykyyn ja miten se tehdään. Puhujina tilaisuudessa ovat mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, selvityshenkilö ja pääsihteeri Tuija Brax (Suomen Sydänliitto), kansainvälinen tule-lähettiläs ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (Tule ry) sekä johtajaylilääkäri Tapio Ropponen (Keva).

Lisätietoa: https://www.suomentule.fi/elinvoimainen-kunta/

Ilmoittautumiset: https://fi.surveymonkey.com/r/HTCW9T9

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry on 14 valtakunnallisen toimijan yhteistyöjärjestö, joka luo edellytyksiä tule-terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä tule-ongelmien vähentämiseksi. https://www.suomentule.fi/elinvoimainen-kunta/

Marja Kinnunen on Tule ry:n toiminnanjohtaja marja.kinnunen@suomentule.fi