Pääkirjoitus: Kuntien rahoituksen uudistamisella on kiire

Kuntalehden 12/2023 pääkirjoitus

Kunnat saivat tänä vuonna todellisen Black Friday -yllätyksen, kun valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti tiedotteessaan perjantaina 17. marraskuuta, että ”Vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin”.

Otsikko oli laimeudessaan jopa ironinen. Laskelman mukaan valtionosuuksien vähennys olisi tuplaantunut 224 miljoonasta 501 miljoonaan euroon.

Tämä olisi tarkoittanut 80 euron lisäleikkausta per jokainen kuntalainen aiemman 59 euron päälle.

Todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen kunnanjohtajan viikonloppu oli pilalla.

Alkoi poikkeuksellisen kova mylläkkä sekä julkisuudessa että sosiaalisessa mediassa, kun sekä kuntien johto että kuntien edunvalvoja Kuntaliitto nostivat aiheesta äläkän.

Kohua ei yhtään helpottanut se, että viikonlopun aikana VM:n vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikareen haastattelusta Helsingin Sanomissa sai käsityksen, että yksittäinen huono sijoitusvuosi ja siitä johtuneet pääomatulojen pienennykset toisivat valtionosuuksiin pysyvät heikennykset. Järvikare kiisti myöhemmin puhuneensa sijoitusvuodesta ”yhtään mitään”.

Viikonlopun hässäkän jälkeen valtionosuuksien vähennyksiin haettiin poliittisessa ohjauksessa yhdessä päivässä ratkaisu, jossa vähennykset tehdään jaksoittain vuosina 2025–2027. Tämä helpottaa kuntien ensi vuotta. Todellisuus ei tällä laskelmalla vielä muuksi muuttunut.

Pari päivää myöhemmin valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., väläytti valtionosuuksien vähennyksen kompensointia valtion taholta. Toki tämä vaatisi menojen leikkauksia muualta.

Tämän lehden mennessä painoon asiaan ei ole tullut uusia käänteitä. Se on varmaa, että niitä tulee.

Mistä koko valtionosuuksiin liittyvä härdelli oikein johtuu? Vastaukset riippuvat siitä, keneltä kysyy. VM:n mielestä kyseessä on se, että 22 miljardin euron potin siirtäminen hallinnolta toiselle on vaikeasti toteutettava ja ennustettava. Tämän jatkoksi VM:n viranhaltijat kertovat auliisti, että Suomi on yhteiskuntana elänyt yli varojensa ja nyt maksetaan hintaa.

Monen kunnan näkökulmasta valtionosuuksien heikennykset kohtelevat kuntia eriarvoisesti ja muun muassa aiempien vuosien satsaukset soteen ovatkin nyt kääntymässä kuntia vastaan. Myös VM:n tapa tiedottaa asioista on herättänyt ymmärrettävää ärtymystä.

          *          *          *

Kuka sitten on oikeassa? Todennäköisesti kaikki. Suomen kaikkien aikojen hallintouudistuksessa promillellakin on miljoonaluokan vaikutukset. Samalla kuntien talouden ennustettavuus on tässä tilanteessa vaikeaa, kun laskelmat tarkentuvat ja muutokset aiempiin laskelmiin ovat nyt nähdyn luokkaa.

Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen himmeli, joka ei palvele ketään.

Toinenkin asia on aika selvä. Kuntataloudessa on tulossa jälleen kovemmat ajat muutaman paremman vuoden jälkeen. Niin kuin kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä Kuntalehdessä 12/23 sanoo, veroprosentit, liitokset ja muu sopeuttaminen ovat jälleen enemmän kuin ajankohtaisia.

Valtionosuusuudistus pitäisi olla valmis vuoden 2026 alusta. Tämä ei todennäköisesti riitä. Kuntien rahoituspohja pitää miettiä kokonaisuutena uusiksi. Muuten edessä voi olla kovat ajat ennen kaikkea niille, jotka rakentavat tulevaisuutemme – lapsille ja nuorille.

Jarkko Ambrusin, päätoimittaja