Pääkirjoitus: Tarvitseeko kaikilla kunnilla olla samat tehtävät?
Kuntalehden päätoimittaja Jarkko Ambrusin. (Kuva: Liisa Takala)
Hallituksen budjettiriihi meni kuntien kannalta kohtuullisen hyvin. Sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvä valtionrahoituksen leikkaus kompensoidaan ainakin osittain. Myös kunnallisveron tarkennus voi tuoda liikkumavaraa kuntiin.
Hallitus myös uskoo, että kuntien normien ja tehtävien purkaminen toisi noin sadan miljoonan euron säästöt. Kuntien toimintaa jäykistäviä normeja on löydetty pilvin pimein, joten tavoite voi olla realistinen.
Nyt on tärkeintä, että normeja aidosti aletaan purkaa eikä niiden hoitamiseen tarkoitettuja rahoja oteta pois kunnilta ennen kuin normien tuomat vastuut ovat kunnilta varmasti hävinneet.
Toki kehysriihestä jäi käteen myös paljon kysymyksiä. Kunnille tärkeän TE-uudistuksen kustannusten kompensoinnista ei tullut uusia linjauksia. Tällä hetkellä vaarana on, että uudistuksen rahoitus on alimitoitettu alusta lähtien. Tämä vaarantaisi uudistuksen.
Myös ammatillisen koulutuksen sadan miljoonan euron leikkaukset iskevät moneen kuntaan välillisesti. Jos kunnan alueella ei enää kouluteta riittävästi ammatillisia osaajia yrityselämän tarpeisiin, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia kuntien elinvoimaan.
Varsinkin hyvinvointialueita koskettavat leikkaukset näkyvät myös kunnissa. Jos ihmiset eivät pääse sote-palvelujen piiriin oikeaan aikaan ja tehokkaasti, se lisää painetta myös kuntien palveluille. Tänä keväänä on puhuttu varsinkin oppilashuollon palveluista ja niiden riittävyydestä ja laadusta.
Kehysriihi ja valtiovarainministeriön julkaisema talousennuste tuleville vuosille kertovat karua kieltään: julkisen talouden tilanne ei tulevina vuosina ole paranemaan päin. Monen kunnan talous sukeltaa jo tänä vuonna.
Vaikka reaalitalous ja kuluttajien usko alkavat pikkuhiljaa kääntyä, mitään pikavoittoja esimerkiksi verotulojen suurena kasvuna on vielä turha odottaa. Tosiasia on, että julkinen talous on tällä hetkellä pitkäkestoisessa alijäämässä. Toisin sanoen elämme yli varojen.
Mitä kunnissa voi tilanteen muuttamiseksi tehdä? Vastaukset riippuvat paljon siitä, mistä kunnasta kysytään. Isot keskuskaupungit satsaavat kasvuun ja investoivat vauhdilla. Pienissä maaseutukunnissa pohditaan, miten vielä voidaan säästää, kun kunnantalollakaan ei ole enää kuin muutama ihminen töissä ja kunnassa on vain yksi koulu.
Kuntakenttä eriytyy tällä hetkellä voimakkaasti. Silti jokaisella kunnalla on lakisääteisesti samat tehtävät. Olisiko nyt aika avata keskustelu kuntien tehtävistä laajemminkin? Onko meillä pakko olla vain yhdenlaisia kuntia?
Toki aina voidaan puhua kuntaliitoksista ja kuntien määrän vähentämisestä. Liitos ei kuitenkaan ole aina tie onneen ja autuuteen. Kun pieni kunta liitetään isompaan kaupunkiin, voi se tuhota esimerkiksi urheilutilojen hoidon, joka pienessä kunnassa hoituu usein paikallisten talkoolaisten voimin.
Siksi malli, jossa isompi kaupunki hoitaisi seudullisesti joitakin tehtäviä, mutta kunnat säilyttäisivät itsellään toiset tehtävät, voisi olla ainakin kokeilemisen arvoinen.
Nyt pitäisi vain löytää se taho, joka tällaista asiaa ehdottaisi.
Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja.
Lue myös:
