Pääkirjoitus: Varautuminen lisää turvallisuutta

Kuntalehden 4/2022 pääkirjoitus

Suomalaisten ja koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä koetellaan jälleen. Koronavirus jyllää edelleen valtoimenaan, ja juuri kun odotettiin, että pahin vaihe alkaisi olla ohi, Venäjä käynnisti runsaan 1 000 kilometrin päässä Suomesta keskellä Eurooppaa sodan Ukrainaa vastaan.

Tuntuu kuin virus vain jatkuisi, mutta nyt sillä on toinen nimi, eivätkä sitä vastaan rokotukset ja maskit auta.

Julman sodan kylmät kasvot näkyvät joka päivä ja joka hetki myös Suomeen. Jos koronasta on ollut jotain hyötyä, ainakin kriisitietoisuudessa kuntien koneistot ja toimintamallit ovat nyt vetreitä.

Jo aivan ensimmäisinä sodan päivinä kunnat ottivat rohkeasti kantaa Ukrainan puolesta valaisemalla julkisia rakennuksiaan Ukrainan lipun väreillä – sinisellä ja keltaisella. Toiminta venäläisten ystävyyskaupunkien kanssa lopetettiin monin paikoin. Pian kunnalliset energiayhtiöt saivat ratkaistavakseen Venäjää vastaan kohdistuvien pakotteiden aiheuttamat haasteet muun muassa energiahuollossa.

Samanaikaisesti kunnat näyttivät hyvää esimerkkiä muistuttaessaan, että Suomessa asuva venäläisvähemmistö ei ole syypää hyökkäykseen, vaan pikemmin uhrin asemassa sekin.

Toiminta on parasta terapiaa shokkitilanteessa. Niinpä kuntien ja kaupunkien varautumissuunnitelmia ryhdyttiin käymään läpi. Myös odotettavissa olevaan jopa kymmenien tuhansien pakolaisten tuloon on valmistauduttava.

                    *          *         *

Kuntalehden tämän numeron toisena teemana on turvallisuus. Vaikka toki käsittelemme aihetta monelta kantilta, myös sota Ukrainassa nousee esille, jopa hätkähdyttävän suoraan.

 – Nyt on syytä painottaa varautumista aseellisen hyökkäyksen uhkaan, sanoo johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kovaa tekstiä, mutta tällä hetkellä ankaraa realismia. Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen pitää Suomea varautumisen mallimaana.

– Sodanajan varautuminen on kuitenkin tehtävä rauhan aikana, ja Kuntaliitto tukee kuntia myös tässä työssä, Korhonen sanoo Kuntalehden artikkelissa.

Suomessa on noin 54 000 väestönsuojaa ja niissä tilaa runsaalle 4,4 miljoonalle ihmiselle. Määrä kuulostaa paljolta, mutta Etelä-Suomen AVIn Laurisen mukaan puolet väestönsuojista kaipaa kunnostusta.

Taannoinen Huoltovarmuuskeskuksen kangertelu koronakriisin alkuvaiheissa tuli sopivaan saumaan. Nyt varautuminen on kaikkien tietoisuudessa valtiolliselta tasolta aina kunnalliseen infrahuoltoon ja yksityiseen halkoliiteriin saakka.

Markku Vento, päätoimittaja