Julkisessa keskustelussa on noussut esille nk. varhaiskasvatuksen tiekartta varhaiskasvatuksen kehittämiselle vuosille 2017- 2030. Tiekartasta on nostettu esille erityisesti henkilöstön kelpoisuuksiin ja määriin liittyvä osuus. Samalla eri tahot esittävät kantoja siitä mitä varhaiskasvatus on tai mitä sen tulisi olla tai omaa tulkintaa siitä mitä laissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteluissa määritellään. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ei käytetä termejä kuten ”pedagoginen varhaiskasvatus” tai ”varhaiskasvatuksen oppimissuunnitelma”.

Varhaiskasvatuslain mukaisesti päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Siis kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lisäksi kunnan, kuntayhtymän tai muu palvelujen tuottajan on tullut laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma siten, että sitä on noudatettu 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatuksessa korostuu edelleen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus. Kaikkia varhaiskasvatuksessa nykyisten kelpoisuusehtojen mukaisia osaajia ja ammattilaisia tarvitaan myös jatkossa takaamaan sekä pedagoginen toiminta että kasvatuksen ja hoidon muodostama ehyt kokonaisuus.

On huolestuttavaa, että nyt pyritään mieltämään varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen eri toiminnot vain tiettyjen ammattien ”omaisuudeksi”. Suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä on edelleen yksi maailman parhaista, on syytä pitääkin se sellaisena. Uudistamista ja kehittämistä tarvitaan, mutta tehdään se mieluummin hyvässä yhteishengessä eikä suosimalla tai lisäämällä eri ammattiryhmien vastakkainasettelua.

Olisiko nyt viisaampaa ottaa varhaiskasvatuksen osalta pieni aikalisä ja antaa työntekijöille ja palvelun järjestäjille aikaa ottaa haltuun uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja lain vaatimukset? Kehittää toimintaa ja tehdä varhaiskasvatuksesta entistä laadukkaampaa. Jatkuvien isojen muutoksien haltuunotto vie aikaa ja vaatii kestävyyttä. Mielestäni tärkeintä olisikin nyt saattaa varhaiskasvatuslain uudistamistyö loppuun ja selkiyttää varhaiskasvatuksen lainsäädäntö. Varhaiskasvatuksen osaltahan vieläkin monelta osin sovelletaan sosiaalihuollon säädöksiä, osin jo kumottujakin.

 

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija
Opetus ja kulttuuri
Suomen Kuntaliitto ry