Mielipidekirjoitus: Ammatillista koulutusta ei saa heikentää

Ammatilliseen koulutukseen on kuluneen kevään aikana kohdistunut erilaisia iskuja. Näkyvin on ollut maan hallituksen päätös leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoona euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta.

Useat taloustieteilijät ovat löytäneet ammatillisesta koulutuksesta syyllisen Suomen huonoon tuottavuuskehitykseen. Mika Maliranta katsoi panostusten ammatilliseen koulutukseen hidastaneen tuottavuuspotentiaalin käyttöönottoa Suomessa (HS 13.4.2024). Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälän (HS 14.2.2024) esittivät koulutusjärjestelmän uudistamista muun muassa siirtämällä voimavaroja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen.

Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen, mutta ammatillisen koulutuksen vähätteleminen ja korkeakoulujen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kustannuksella ei ole oikea lääke. Aikuisten ammatillisten kouluttamismahdollisuuksien rajoittaminen on vakava virhe.

Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat ammatillisia osaajia. Ammatillinen koulutus tukee yritysten kilpailukykyä, alueiden elinvoimaisuutta ja työelämän kehittämistä

Koulutuksen järjestäjien yrityksiltä saaman palautteen mukaan esimerkiksi suunnittelijoita saisi rekrytoitua helposti, mutta suorittavan tason työntekijöistä on pulaa. Niitä ei valmistu korkeakouluista.

Yhteiskunnassa moni asia pysähtyy, jos meiltä puuttuu ammatillisen koulutuksen saaneita osaajia käytännön työtehtävissä. Moni yritys tarvitsee ammatillisia osaajia, jotta teollinen tuotanto säilyisi edelleen Suomessa.

Talouden kasvua jarruttaa merkittävimmin osaavan työvoiman puute. Tämä koskee kaikkia koulutustasoja. Työperäinen maahanmuutto torjuu tehokkaasti työvoimapulaa. Ammatillisen toisen asteen oppilaitokset ovat jo vuosikymmeniä hoitaneet tehokkaasti kotoutumiskoulutusta.

Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on koko aikuisväestön osaamistasoa nostettava erityisesti digitalisaation, tekoälyn sekä vihreän siirtymän hyödyntämiseksi. Euroopassa tavoite on saada 60 % työssä olevista osallistumaan vuosittain oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Euroopan unioni tunnustaa perusoikeuksiksi oikeuden koulutukseen sekä oikeuden saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Ammatillinen koulutus on lähimpänä työmarkkinoita oleva koulutustaso. Räätälöity koulutus antaa kohdennetusti tarvittavia taitoja. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tarjoavat mainion opiskelupolun sekä uran vaihtajille, että niille, jotka haluavat syventää oman alansa osaamista. Näin autetaan työssäkäyviä kehittämään jatkuvasti taitojaan sekä sopeutumaan työelämän uusiin vaatimuksiin. Ammatillinen koulutus auttaa työttömiä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat palatakseen työmarkkinoille.

Ammatillinen toisen asteen koulutus valmistaa nuoria siirtymään työelämään. Ammatilliseen koulutukseen ohjautuu myös sellaisia opiskelijoita, joiden ennuste työllistymiseen on lähtökohtaisesti heikko. Kaikilla ei ole valmiuksia eikä mielenkiintoa korkeakoulututkintoa kohtaan. Nämä eivät hakeudu missään vaiheessa korkeakouluihin.

Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntajohtaja