Energiadirektiivi ei pakotakaan kuntia jättiremontteihin

EU:n energiadirektiivi säästää sittenkin kunnat kalliilta pakkoremonteilta. Komission kategorinen vaatimus, että kolme prosenttia julkisesta rakennuskannasta on remontoitava energian säästämiseksi, jää koskemaan valtion rakennuksia mutta vapauttaa kunnat velvollisuudesta.

Kuntaliiton energiainsinöörin Kalevi Luoman mukaan alkuperäisen vaatimuksen toteutuminen olisi merkinnyt valtavaa resurssien hukkaan heittoa.

– Kustannustehottomia remontteja ei näillä näkymin tarvitse tehdä. Kunnilla ei käytännössä olisi ollut rahoja  niitten tekemisen, eikä Suomessa olisi korjaustyövoimaakaan, varsinkin jos kaikki EU-maat tekisivät samaan aikaan. Alkuasetelma oli monella tavalla mahdoton, Luoma sanoo.

Muutos syntyi Suomen ja monen muun maan kovalla työllä ja painostuksella. Luoma kuvailee alkuperäisiä vaatimuksia ”pienipiirteisiksi, yksityiskohtiin meneviksi ja jäsenmaiden piirteitä tunnistamattomiksi”.

– Voi sanoa, että järki ja realismi voittivat. Kun katsoo julkisten talouksien tilannetta Euroopassa, ei vaatimusten toteutumiselle olisi ollut edellytyksiä. Nyt päästiin sille linjalle, että jäsenmailla on tietyt vähimmäistavoitteet ja ne saavat toteuttaa niitä tapansa mukaan.

Kustannuksia energiadirektiivi tulee silti aiheuttamaan myös kunnille.

– Ei voi tuudittautua siihen että kunnat välttyvät säästövelvoitteilta energiatehokkuuden parantamisessa. Toivon mukaan se on kuitenkin järkevällä tasolla vastedes, Luoma sanoo.