Kunnat haluavat vastuun lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta
Työryhmä esitti, että kunnat saavat hallitusohjelman mukaisesti vastuun ohjata nuoret peruskoulutuksesta toiselle asteelle. Tämä ei Kuntaliiton mukaan vielä riitä, vaan kunnilla tulee olla keinot nuorten koulutukseen ja tarvittaessa muuhun palveluun ohjaamiseen.
– Vastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädettävä kunnille ja samalla on joustavoitettava koulutuksen järjestämislupamenettelyä. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus järjestää nuorille suunnattua koulutusta tarpeen mukaan. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyä tulisi väljentää ja lukiokoulutuksen peruskuntien järjestämislupamenettely tulisi poistaa kokonaan. Kunnat maksavat jo nyt reilusti yli puolet koulutuksesta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen toteaa.
Lähes kaikki peruskoulun päättävät nuoret hakevat jo nyt lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Ohjauksen lisäksi on siis tärkeää myös varmistaa, että kaikki nuoret saavat koulutuspaikan joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta ja että he suorittavat koulutuksensa loppuun ja saavat tutkinnon.
Nuorten sijoittumista jatko-opintoihin edistää myös se, että perusopetuksensa päättäneet voidaan valita ensisijassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa.
– Nuorten kannalta tärkeintä on pitää koulutusjärjestelmä selkeänä ja madaltaa kynnystä siirtyä peruskoulusta eteenpäin. Yhteiskuntatakuu on nuoren näkökulmasta palveluprosessi, jonka pitää olla helposti hahmotettava ja sen tulisi koskea kaikkia alle 30-vuotiaita mahdollisimman pian, Tuula Haatainen tiivistää.
Kuntaliitto muistuttaa, että suurin osa nuorista hakeutuu tutkintoon johtavaan koulutukseen ja saa itselleen ammatin. Kunnat huolehtivat jo nyt monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta. Kuitenkin liian moni nuori jää vaille ammatillista koulutusta ja osa syrjäytyy. Tälle ongelmalle pitää löytyä ratkaisu.
Yhteiskuntatakuuta laajennettava erillisellä osaamisohjelmalla
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että nuorten yhteiskuntatakuuta selvittäneen työryhmän esittämä nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus on joustava ja taloudellisesti tehokas väylä työelämän tarpeita vastaavan ammattitaidon hankkimiseen niille nuorille aikuisille, joilla ei vielä ole toisen asteen ammatillista tutkintoa.
Koska nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida rahoittaa yhteiskuntatakuuseen osoitetusta 60 miljoonan euron määrärahasta, ohjelmaan tulisi varata työryhmän esittämällä tavalla oma rahoituksensa valtion vuosien 2013–2016 talousarvioon.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla annetaan mahdollisuus toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittamiseen niille alle 30-vuotiaille nuorille, joilla ei vielä ole toisen asteen ammatillista tutkintoa.
Kustannukset eivät saa vyöryä kunnille
Kuntaliitto muistuttaa, että huomiota on kiinnitettävä myös työ- ja elinkeinoelämän rooliin ja yhteiskuntavastuuseen nuorten työllistymisessä. Nuorten työhön siirtymisen tukemiseen tarvitaan myös TE-hallinnon puolella riittävästi tekeviä käsiä sekä nuorten ohjausta ja koulutusta. TE-toimistojen nuorille suunnattuja palveluja ei saa leikata tai lakkauttaa.
Samalla yhteiskuntatakuuseen on varattava riittävästi varoja. Tänä vuonna toteutetut kuntien valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaukset vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää yhteiskuntatakuuseen liittyviä peruspalveluja kuten perusopetusta sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluja nuorille.
– Nuorten yhteiskuntatakuun kautta valtion ei tule vyöryttää kustannuksiaan kunnille eikä lisätä kuntien tehtäviä ilman, että ne kompensoidaan täysimääräisesti kunnille. Tärkeää on vahvistaa TE-keskusten ammatinvalinnan ohjausta, jotta koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevat nuoret saavat riittävästi henkilökohtaista palvelua, erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela sanoo.
(KL)
