Tiukkaa kritiikkiä maankäytön ja rakentamisen lakiuudistuksesta – ”Tilattiinko puskutraktori hiekkakakkua varten?”
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva puuttui omassa puheenvuorossaan uuden rakentamislain lupiin ja jälkivalvonnan lisääntymiseen. Heli Sorjonen
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa pisimmällä on rakentamisen osuus, ja uusi rakentamislaki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Nyt pitkällä työn alla on alueidenkäytön lakiuudistus.
Ministeri Kai Mykkänen oli kertomassa Kuntamarkkinoilla uudistuksen etenemisestä.
Rakentamislain sekä alueidenkäytön lakiuudistuksen perässä tulevat vielä kokonaisuuteen kuuluvat yhdyskuntakehittämis- sekä yhdyskuntarakentamislaki.
Kokonaisuudesta ensimmäiseen eli rakentamislakiin on tullut lausuntojen jälkeen niin paljon korjattavaa, että muutokset on nimetty korjaussarjaksi, joka puolestaan sai oman lausuntokierroksensa.
– Esitys korjaussarjasta lähtee eduskuntaan lähiviikkoina. Tarkoitus on, että se ehdittäisiin hyväksyä ennen kuin rakentamislaki tulee vuoden alussa voimaan.
Alueidenkäytön lakiuudistus etenee kahdessa vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta sekä ottaa lakiin mukaan maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle sekä mahdollisuus kumppanuuskaavoitukseen.
– Alueidenkäyttölain uudistusta valmistelevan työryhmän työ on kesken. Tarkoitus on, että työ saadaan valmiiksi syyskuun aikana, luonnosesitys lausuntokierrokselle marraskuussa ja eduskuntaan kevätistuntokaudella, Mykkänen kertoi.
Kaavojen toteuttaminen, maapolitiikka ja katujen kunnossapito ovat työn alla toisella työryhmällä, jolla on aikaa työlleen vielä ensi kevät.
Yhdyskuntakehittämislain sekä yhdyskuntarakentamislait ovat toistaiseksi varhaisessa valmisteluvaiheessa. Niistä on tarkoitus saada hallituksen esitys vuoden 2026 aikana.
– Näiden lakien tarkoitus on selkeyttää maankäyttösopimuksia ja modernisoida kuntien kaavoitusprosesseja, Mykkänen summasi.
”Kokonaisuuden taju vähenee”
Leena Rossi, Jyväskylän kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja, ei peitellyt huoltaan Kuntamarkkinoilla kommentoidessaan lakiuudistuksen kokonaisuutta.
– Kentällä ei ole täysin selvää, mitä ollaan tekemässä, kun kokonaisuus jaetaan neljään tai jopa viiteen eri lakiin. Miksi näin tehdään? Meillä on yksi sukupolvi kasvanut nykyiseen lakiin. On todellinen riski, että kokonaisuuden taju vähenee entisestään.
Hänen mielestään kokonaisuus on muuttumassa prosessimaiseksi. Uudistuksissa haetaan sujuvuutta, mutta uuden kokonaisuuden monimutkaisuuden takia yksittäinen hanke kunnissa saattaa liipata jopa viittä eri lakia.
Hänen mielestään laki on kaiken lisäksi viemässä rakentamista ja maankäyttöä kohti maan omistajan valtaa. Hän huomautti, että samalla maankäytössä nousee riski ylipolitisoitumisesta.
Hän nimesi riskiksi myös poukkoilun mahdollisuudet: Jää nähtäväksi, alkavatko hallitukset pallotella rakentamis- ja maankäyttöasioita – sen minkä yksi saa valmiiksi, seuraava kumoaa.
”Jälkivalvonnasta piti päästä eroon”
Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl puuttui hänkin lakikokonaisuuden monimutkaisuuteen. Hän epäili, ettei tilanne ole nykyisestä ainakaan helpottumassa.
– Onko alkujaan kysytty, mitä vanhassa oli tarpeen korjata? Onko nyt tilattu puskutraktori hiekkakakkua varten?
Hän kiinnitti huomiota uudessa rakentamislaissa muun muassa toimenpidelupa- ja ilmoitusmenettelyn poistamiseen. Aitan tai muun alle 30 neliömetrin rakennuksen (paitsi omakotitalon) voi rakentaa ensi vuodesta alkaen ilman rakentamislupaa.
– Kannustan kuntalaisia olemaan valppaina ja kertomaan, tykkäävätkö naapurissaan esimerkiksi saunakylistä.
Hän kantaa huolta myös jälkivalvonnan lisääntymisestä kunnissa.
– Siitä nimenomaan on pyritty pois, kun kunnat ovat lisänneet neuvontaa.
Hän toivoo, että maapolitiikan ja kaavoituksen sekä toisaalta maankäyttöpolitiikan yhteensopivuudesta pidetään lainsäädännössä erityisen hyvää huolta.
– Maapolitiikan syväosaajia ei valmistu koulusta vaan kunnissa käytännön työssä.
Sujuvoittaminen paikoitellen kyseenalaista
Myös Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva puuttui omassa puheenvuorossaan uuden rakentamislain lupiin ja jälkivalvonnan lisääntymiseen. Nykyisessä talousahdingossa lisätyö on ongelmallista.
Hän huomautti, että vaikka lakikokonaisuuden on tarkoitus sujuvoittaa prosesseja, siihen on kuitenkin tulossa käytäntöjä ja yksittäistä normittamista – näin on käymässä erityisesti kumppanuuskaavoituksessa.
Hän pohti myös, onko kunnalle tulossa uusia korvausvastuita, jos uuden maapolitiikan ja yhdyskuntakehittämislain takia kaavoihin tulee uusia rajoituksia ja sisältövaatimuksia.
Lue myös:
