Vaikka tunnetuimat monipaikkaisuuden muodot ovat vapaa-ajan asuminen ja etätyö, kuntakohtaista profilointia on Kuntaliiton raportin mukaan tehty eniten opiskelijoiden ja kausityöntekijöiden kohdalla.

Monipaikkaisuus vaikuttaa myönteisesti erityisesti talouteen ja yhteisöllisyyteen kunnissa, selviää Kuntaliiton tuoreesta tutkimusraportista.

–Monipaikkaisuuden nähdään lisäävän lähes yksimielisesti yritysten tuloja, synnyttävän työpaikkoja ja vaikuttavan myönteisesti työvoiman saatavuuteen. Kuntayhteisölliset vaikutukset näyttäytyvät esimerkiksi järjestötoiminnan piristymisenä ja paikallisidentiteetin vahvistumisena, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.

Tunnetuimmat ja eniten esillä olleet ryhmät ja monipaikkaisuudet muodot eli vapaa-ajan asuminen ja etätyö, nousivat raportissa merkityksiltään tärkeimmiksi. Eniten kuntakohtaista profilointia ilmeni kuitenkin opiskelijoiden ja kausityöläisten kohdalla.

Tutkimuksen mukaan monipaikkaisuudessa ei ole kyse vain trendistä, vaan erilaisista kehityssuunnista ja lukuisista alailmiöistä.

Vaikka kunnissa on tunnistettu, että monipaikkaisuus kytkeytyy erityisesti elinvoimaisuuden lisäämiseen, näyttäytyvät monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja haasteet ja niihin sopeutuminen hyvin erilaisina eri kunnissa.

–Tutkijat peräänkuuluttavat kuntien omia selvityksiä monipaikkaisiin ryhmiin ja henkilöihin liittyvistä tyyppipiirteistä sekä rohkeita kokeiluja ja pilotteja monipaikkaisuuden kehittämiseen paikallisella tasolla ja päätöksenteossa, Pekola-Sjöblom sanoo.

Raportti perustuu kuntajohdolle tehtyyn kyselyaineistoon sekä tapaustarkasteluihin monipaikkaisten osallisuudesta ja kausi­työstä. Monipaikkaisuuden kunnille mukanaan tuomia voimavaroja, haasteita ja mahdollisuuksia on selvitetty kuntakyselyllä ja teemakohtaisilla kuntaesimerkeillä.

Monipaikkaisten osallisuuteen ja kausittaiseen työntekoon syventyvä tutkimusraportti on osa Kuntaliiton Monipaikkaisuus kuntien voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa -tutkimusprojektia (Monivoima). Tutkimus on toteutettu Kuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä