Kärkölän kunnanvaltuusto ei käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä muutoinkaan menetellyt lainvastaisesti tehdessään päätöksen kunnanhallituksen erottamisesta, KHO totesi vuosikirjapäätöksessään. (Kuva: KHO)

Kärkölän kunnalla oli oikeus siirtyä pormestarimalliin kesken valtuustokauden, toteaa korkein hallinto-oikeus (KHO) tänään antamassaan vuosikirjapäätöksessä.

Samalla KHO kumosi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen. Hallinto-oikeus oli kumonnut Kärkölän valtuuston päätöksen, jolla se tammikuussa 2018 myönsi eron kunnanhallitukselle ennen pormestarin valintaa. Hallinto-oikeus katsoi, että luottamuselin on lähtökohtaisesti erottamaton kesken vaalikauden.

Kärkölän kunta valitti hallinto-oikeuden ratkaisusta viime keväänä. Kunta katsoi, että perustuslain ja kuntalain henki kunnallisesta itsehallinnosta jää toteutumatta, jos kunnalla ei ole mahdollisuutta tehdä johtamisjärjestelmäänsä muutoksia kesken valtuustokauden, vaan ainoastaan valtuustokauden vaihtuessa.

Kärkölän kunnanhallitus päätti joulukuussa 2017 esittää kunnanvaltuustolle hallintosäännön muuttamista pormestarimalliin siirtymiseksi. Tammikuussa 2018 valtuusto päätti muuttaa Kärkölän hallintosääntöä kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Samassa kokouksessa valtuusto päätti äänin 14–13 pormestarimalliin siirtymisestä. Valtuustoa yksinkertaisella enemmistöllä hallitseva sitoutumaton Kärkölä-ryhmä oli pormestarimallin kannalla ja muut ryhmät sitä vastaan.

Pormestariksi valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa Kärkölässä äänivyöryn, 17 prosenttia kaikista äänistä, saanut Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen.

Hallintomallin muutos tuli ajankohtaiseksi, kun Kärkölän kunnanjohtajana vuodesta 1999 toiminut Seppo Huldén hakeutui uusiin tehtäviin.

Organisaatiomuutos oikeutti kunnanhallituksen erottamiseen

Samassa kokouksessa, jossa Kärkölän valtuusto päätti pormestarimallista ja Koskisen valinnasta, tehtiin kannatettu esitys siitä, että kunnanhallituksen jäsenille ja heidän henkilökohtaisille varajäsenilleen ei myönnetä eroa kuntalain 34 §:n tai 79 §:n perusteella. Valtuustossa kaksi kunnanhallituksen jäsentä ilmoittivat, että he ovat luottamusta nauttivia kunnanhallituksen jäseniä, eikä heillä siten ollut syytä erota kunnanhallituksesta. Toisessa kannatetussa esityksessä esitettiin, että kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiomuutokseen.

Äänestysten jälkeen kunnanvaltuuston päätökseksi tuli se, että kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiouudistukseen. Tämän jälkeen kunnanvaltuustossa suoritettiin pormestarin vaali sekä kunnanhallituksen vaali. Kunnanhallitukseen valittiin samat jäsenet ja varajäsenet kuin oli ollut erotetussa kunnanhallituksessa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kunnanvaltuusto voinut erottaa kunnanhallituksen merkittävään organisaatiomuutokseen perustuen.

Perusteluissaan korkein hallinto-oikeus totesi, että kuntalain 79 §:stä ilmenee periaate, jonka mukaan kunnan luottamushenkilö on lähtökohtaisesti erottamaton toimikautensa ajan. Säädännäisenä poikkeuksena tähän on kuntalain 34 §:ssä säädetty mahdollisuudesta erottaa kaikki toimielimeen kuuluvat luottamushenkilöt, toimielimen puheenjohtajisto sekä pormestari tai apulaispormestari epäluottamuksen perusteella. Yksittäinen luottamushenkilö voidaan erottaa kuntalain 86 §:ssä säädetyssä menettelyssä rikoksen perusteella. Lisäksi luottamushenkilön valinnut toimielin toteaa kuntalain 78 §:n 1 momentin perusteella luottamustoimen päättyneeksi, jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa.

Valtuusto voi kuntalain 38 §:n 3 momentin mukaan päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Pormestarimalliin siirtymisen ajankohtaa ei ole kuntalaissa rajattu, joten siirtyminen voidaan toteuttaa myös kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikautta. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole kuntalaissa menettely- tai muita säännöksiä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että pormestarimalliin siirtymisessä oli kysymys todellisesta organisaatiomuutoksesta asianomaisen kunnan hallinnossa.

– Sen tarkoituksena ei ollut kunnanhallituksen erottaminen. Tätä johtopäätöstä tuki osaltaan se, että kunnanhallituksen kokoonpano säilyi samana uuden vaalin jälkeen. Valtuusto ei näissä olosuhteissa ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä muutoinkaan menetellyt lainvastaisesti päättäessään asiasta, KHO:n perusteluissa todetaan.

”Odotettu päätös”

Kärkölän kansliapäällikkö Jouni Nieminen pitää KHO:n päätöstä odotettuna.

-Meidän näkökulmasta kuntalain henki toteutui. Kunnan on mahdollista tehdä itse johtamisen ratkaisuja muulloinkin kun valtuustokauden vaihtuessa.

KHO:n ratkaisua odotellessa pormestarimalli on otettu käyttöön ja toiminut Niemisen mukaan hyvin.

– Hallinnollisesti asiat ovat toimineet hyvin. Lisäksi keskusteluyhteys, jonka pormestari on rakentanut kuntalaisiin, on oman arvioni mukaan lisännyt osallistumista ja osallistumisen keinoja ja vuoropuheluja kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä. Se on ollut pienelle kunnalle hyvä asia.

– Muun hallinnon osalta asiat ovat sujuneet kuten kunnanjohtajan aikakaudellakin: valmistellaan huolella ja laajassa yhteistyössä ja päätöksenteko tapahtuu demokraattisesti.

Juttua muokattu klo 17.50: Korjattu Markku Koskisen puoluekanta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Ottamatta kantaa Kärkölän päätöksiin täytyy todeta, että näyttää siltä, että on vallassa poliittisesti sitoututunut tai ns. ei poliittinen ryhmittymä, niin samanlainen vallankäyttö on käytössä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*