Karhusen kanta maakuntahallintoon suututti Pekkarisen – "Lausuntoni perustuvat havaintoihin, joita olen tehnyt asiantuntijoiden kanssa keskustellessa"
Kuva: Liisa Takala
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan operatiivisen johdon on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen katsoo, että hänen lausuntonsa uuden hallinnollisen tason, maakuntien, tarpeellisuudesta ovat Kuntaliiton linjan mukaiset.
Karhunen sanoi lauantaina 2. maaliskuuta julkaistussa Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei ymmärrä maakuntien perustamista.
Sunnuntaina keskustan kansanedustaja, Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen vaati selvitystä Karhusen lausunnoista.
– Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen tuore kannanotto maakunta- ja sote- uudistukseen vaatii selvityksen, Pekkarinen tiedotti.
Pekkarisen mielestä kanta ei vastaa Kuntaliiton kannanottoja.
– Kuntaliitto on kyllä esittänyt monia tarkistuksia ja muutoksiakin valmisteilla olevan uudistuksen sote- ja myös maakuntaosaan. Mutta maakunnissa hajallaan olevan hallinnon kokoamista Kuntaliitto ei ole vastustanut, Pekkarinen sanoi tiedotteessaan.
Karhunen on keskustellut Pekkarisen kanssa asiasta puhelimessa.
– Keskustelimme siitä, että tilanteet ovat muuttuneet paljon hallituskauden aikana siitä, mistä lähdettiin liikkeelle, Karhunen kertoo.
– Alussa Kuntaliitto on hyvin pragmaattisesti, ilman mitään arvolatausta todennut, että kun maakunnat ovat hallitusohjelmassa, niin se toteutuu.
Kuntaliiton laajoja korjausehdotuksia ei kuitenkaan ole huomioitu, mikä on johtanut siihen, että liitto arvioi uudistusta entistä kriittisemmin.
– Tässä ei ole mitään dramatiikkaa. Lausuntoni perustuvat havaintoihin, joita olen tehnyt asiantuntijoiden kanssa keskustellessa.
Karhusen mukaa on selvää, että hänen lausuntonsa ovat myös Kuntaliiton kanta. Operatiivisissa, nopeasti muuttuvissa tilanteissa toimiva johto joutuu ottamaan kantaa niin, ettei aina ehdi pyytää kommentteja koko organisaatiolta.
Kuntaliitto muodostaa kantansa kahdesti vuodessa kokoontuvassa valtuuskunnassa, kerran kuussa kokoontuvassa hallituksessa ja kahden viikon välein kokoontuvassa työvaliokunnassa.
– Mutta operatiivinen johto joutuu osallistumaan keskusteluun koko ajan. Itse asiassa Kuntaliitolta on toivottu, että se aktivoituisi ja ottaisi enemmän kantaa, Karhunen sanoo.
– Siinä on aina riski. Tämä edellyttää jatkuvaa keskustelua päättäjien kanssa.
Karhusen mukaan keskustelut Pekkarisen kanssa jatkuvat hyvässä hengessä.
Lue myös:
Kuntaliitto pettyi soten korjaussarjaan – myös kunnissa ihmeteltiin
Kyllä se vaan niin on, että maakunnallinen organisoituminen on oltava myös Kuntaliiton tavoittelema asia. Uuden toimitusjohtajan tekemällä oikeantyyppisellä viestinnällä on suuri merkitys. Nyt ollaan pahasti hakoteillä. Jos maakunnat ja alueet eivät ole keskiössä, ei koko Kuntaliittoa tarvita, vaan on pikemminkin perustettava uusi valtakunnallinen kuntien keskusjärjestö, joka ymmärtää alueellisen näkökulman oleellisuutta keskittymään pyrkivässä Suomessa.
Uuden toimitusjohtajan kommentit antavat indikaatiota siihen suuntaan, että kyseessä saattaa olla virherekrytointi – valitettavasti.
Älä Pekkarinen hermoille, ennen maaliskuun päättymistä selviää, kumman kanta teistä vie Suomea eteenpäin . Karhusen näkemys korostaa kunnallisen itsehallinnon ja paikallisuuden metkitystä ja sellaisenaan aivan oikeutettu. Jos keskustan johtaman hallituksen maakuntahallintohanke ei toteudu, on se kunnallisen itsehallinnon suuri voitto. Sillä tiellä onneksi nyt näytetään oltavan.
Pekkarinen liian vanha enää uudistamaan mitään. Tässäkin ”suuttumisessa” ratsastaa Sote-uudistuksella, nuo perustelut ”hajallaan olevan maakuntahallinnon kokoamisesta” ovat tuulesta temmattuja, maakuntahallintoa siinä muodossa mikä sanelupolitiikan keinoin on ollut hallituksen työn alla ja kiireellä runnottavana kasaan, ei kukaan tarvitse Suomessa. Himmeleiden äiti ja loputon rahanreikä maakuntien ihmisille ja veronmaksajille. Lopputulos kaikkien kustannusten hallitsematon nousu, ja lasku tavalliselle kuntalaiselle, samalla kun kuntien asemaa kurjistetaan entisestään. Sote-uudistus ei tarvitse tätä maakuntahallintobyrokratiaa yhtään mihinkään. Keskusta voisi vielä pelastaa vaalituloksestaan jotakin ilmoittamalla että maku-uudistuksesta luovutaan, nuorten vielä järjissään olevien keskustalaisten pitäisi rohkeasti ottaa ratkaisijan rooli tässä asiassa.
Mihin me normaalit ihmiset maakuntia tarvitaan. Maakunnat voivat aivan hyvin elää omaa elämäänsä maakuntalauluissa ja hengenkohotustilaisuuksissa, mutta niitä ei pidä julkisilla varoilla organisoida. Kunnille tulee antaa vapaat kädet päättää liittymisestä tai liittymättä jättämisestä maakuntaliittoihin.
Luonnollinen evoluutio hoitaa alueellista kehittymistä kohti keskuskaupunkivetoista järjestelmää. Tässä evoluutiossa heikoimmat alueet pikku hiljaa sulautuvat sujuvasti suurempiinsa eikä asiassa tule nähdä suurempaa dramatiikkaa.
No niin, nythän olisi itse kunkin ”maakuntaistajan” tehtävä eroa sen suhteen, kannattaako ylipäätään maakunnallista itsehallintoa verotusoikeuksineen, vai valtion ohjaamia ja rahoittamia provinsseja/läänejä. Sipilän hallituksen uudistushan on tähdännyt viimeksi mainittuun maakuntanimikkeen alla.
Maakuntia ei tarvita!
Edellä oleva teos ”rahoittaja määrää suunnan” kuvaa kahta vaihtoehtoa, MUTTA nythän on valmisteilla nimenomaisesti maakunnallinen organisaatio, näennäisdemokratialla hallittavaksi tarkoitettu, jossa valtio rahoittaa osan ja antaa tarkat suitset miten asioita on hallittava ja hoidettava, yritykset tuottavat pääosan palveluista, ja veronmaksaja maksaa valtion potin, SEN LISÄKSI tavallinen maakunnan ihminen maksaa maakuntaverona ja pakon edessä valtion osuuksien yli menevät osuudet, jotka tiedetään jo osassa maakuntia olevan satoja miljoonia euroja alimitoitetut. Eli se ”provinssi” on hallintohimmeli jonka kustannusten paisumiseen oikeasti ei tavallinen maa- ja kuntalainen voi vaikutta jatkossa mitenkään (kuten on käynyt valtion taloudenhoidon), mutta pakkosaumassa maksaa yleisen verotuksen – ja maakuntaverotuksen – ja lisäksi kaikkiin palveluihin liittyvien palvelumaksujen muodossa itsensä kipeäksi. Maassa jossa kaikkien toimenpiteiden tavoitteena tulisi olla vähentää tätä välikäsien ja rahastajien määrää, pienentää verotusrasitusta joka nyt on ”maailman tapissa”.
Pekkarinen on täysin oikeassa. Itsekin järkytyin Karhusen kannanotosta ja suhtautumisessa maakuntahallintoon. Taitaa olla Vapaavuoren marinetti. Kuntaliiton hallitukselle taisi tapahtua paha moka rekrytoinnissa. Olisikko viisasta lopettaa Karhusen työsuhde välittömästi ja hallituksen tunnustaa mokansa.
Nimim. ”Järkyttynyt”, taidatte enemmän järkyttyä tämän aamun vaaligallup-julkaisun syöksykierreluvuista parille maku-kähminnän alkuunsaattaneelle puolueelle. Kummallekkin olisi lopputulos siistimpi kun tämä ”maaliinsaattaminen” joka on ilmaisunakin jo typerintä mitä on vuosikymmeniin kuultu, lopetettaisiin ja palattaisiin demokratian ja perustuslain viitoittamalle tielle asioiden valmistelussa. Suomi on liian pieni maa diktaattorin ottein hallittavaksi, sen voisitte jo tunnustaa saman tien.
Karhunen on oikeassa, operatiivisen johdon on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun eikä olla minkään tahon sätkynukkena ja -marionettina.
Maakuntiahan Suomessa on jo nyt. Sen sijaan perustuslaissa tarkoitettuja itsehallinnollisia maakuntia ei Suomessa ole, eikä niitä tule olemaankaan, ellei niille anneta varotusoikeutta (kuten kunnilla).
Silloin kun vuorovaikutus perustuu suuttumukseen, silloin kysymyksessä on asenteellinen lukko, joka ei johda valistuneeseen tilannearvioon. Ei Kuntaliitossakaan.
Karhunen saa mennä nukkumaan.
Eikä Kuntaliiton toimitusjohtajalla ole koeaikaa jolloin hänet voidaan laittaa äkisti pois. Onhan kokoomuksella muitakin ehdokkaita…
Perustuslakivaliokunta päätti pe klo 8.30 maakuntalakien käsittelyn, eikä maakuntia nyt tule. Se tarkoittaa , että sotekaan ei nyt toteudu. Karhusen mielipide oli ajan hengen mukainen, on sairasta vaatia hänen eroaan sen vuoksi, että hän osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kysymättä siihen eri mieltä olevien ml Pekkarinen lupaa.
Unohdetaan maakunnat. Annetaan kuntien muodostamille sairaanhoitopiireille vastuu erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Palautetaan sosiaalityö ja palvelut kuntien vastuulle. Sallitaan kuntien yhteistoiminta haluamallaan tavalla. Luodaan kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä sekä terveys että sosiaalipalvelujen tuottamiseen prosenttiosuuksina. Kielletään näiden palvelujen toteutusvastuun ulkoistaminen.
Kyllä Kuntaliiton toimitusjohtaja on asemassa, jossa hänen tulee ottaa huomioon koko valtakunnan etu. Hänen tulee ymmärtää, että oikeus alueelliseen kehittymiseen on muillakin kuin kymmenellä suurimmalla kaupungilla ja niiden lähiympäristöllä. Tämä siitä riippumatta, mitkä ovat maailmassa meneillään olevat megatrendit. Jos kuntapomo ei tätä oikein ymmärrä, niin tuleva taival voi olla vaikea.
Tanska lopettaa maakuntahallinnon tänä vuonna. Ruotsi taas vie storlandsting uudistusta, jossa tarkoituksena on muodostaa kuusi soteylikuntaa, joka vastaa kolmea Suomen kokoiseen maahan. Jopa Norja vähentää muutaman maakunnan.
Minäkin olin täysin järkyttynyt uuden toimitusjohtajan kannanotosta, kun laukoo mielipiteitään vastoin kuntaliiton ja isäntien kantaa ja etua vastaan.
Taisi sattua moka rekrytoinnissa. Hyvä, että asia tuli esiin nyt , joten suositan, että kuntaliiton hallitus tunnustaa mokansa rekrytoinnissa ja purkaa koeajan puitteissa toimitusjohtajan valinnan. Homma pitää hoitaa heti koeajan puitteissa, jottei hallitus ”ryyppää” tätä kivutonta korjaus mahdollisuutta epäonnistuneen valinnan johdosta