Maakunnilta odotetaan sitoutumista ja sopeutusta

VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö Jani Pitkäniemi toivoo maakunnilta laajaa sitoutumista ja kokonaisvaltaista ajattelua maakunta- ja sote-uudistusta käynnistettäessä ja vietäessä eteenpäin.

Pitkäniemi kirjoittaa ministeriön blogissa, että asetelma on jännitteellinen, kun maakunnat ovat itsehallinnollisia mutta niillä ei ole verotusoikeutta ja varsinkin sote-asioissa on vahva valtion ohjaus.

– Asetelma luo uudenlaisen yhteensovittamisen tarpeen palveluja koskevien tavoitteiden ja perusoikeuksien toteutumisen, maakuntien itsehallinnon ja julkisen rahoituksen riittävyyden välille.

– Rahoitustavoitteen saavuttamien edellyttää kaikilta toimijoilta aitoa sitoutumista tavoitteeseen. Samalla tulee huolehtia, että perusoikeuksien toteutuminen ei vaarannu ja itsehallinnon merkitys ei laimene.

Realistinen mutta vaativa tavoite

Maakunnille sote- ja maakuntauudistuksessa asetettu kolmen miljardin säästötavoite on vaativa, mutta mahdollinen, Pitkäniemi kirjoittaa.

Maakuntien kautta kulkeva rahamäärä, yleiskatteellinen rahoitus, jonka jakamisesta maakunta itse päättää, on uudistuksen alkuvaiheessa 18,5 miljardia euroa.

Pitkäniemi muistuttaa, että säästötavoitteella ei tarkoiteta rahoituksen supistumista vaan menojen kasvun hidastamista. Nousupainetta syntyy väestörakenteen muutoksesta.

– Jos ikärakenteen muutoksen seurauksena näyttää siltä, että sote-menot kasvaisivat seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana noin kymmenen miljardilla eurolla, tämä nousupaine pitää puristaa seitsemään miljardiin euroon, Pitkäniemi kertaa.

Sopeutus alusta lähtien

Pitkäniemi toivoo, että maakunnat ryhtyvät sopeutustoimiin heti uudistuksen alkaessa.

– Tämä tarkoittaa rakenteiden muuttamista, toimintatapojen tehostamista erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä sekä määrätietoista johtamista. Olennaista on myös muutoskustannusten hallinta.

Kustannusten hillitsemiseksi maakuntien rahoituslakiin on rakennettu katto vuotuiselle sote-kustannusten nousulle. Tarkistusta ei tehtäisi toteutuneiden kustannusten mukaan, vaan rahoitusta muutettaisiin vuosittain maakuntaindeksin muutoksella lisättynä puolella prosenttiyksiköllä, paitsi 2020–2021, jolloin korotus olisi yksi prosenttiyksikkö.

Pitkäniemen mukaan tämä johtaisi kutakuinkin säästötavoitteeseen hintakehityksen pysyessä ennakoituna.

– Olennaista on, että tämä lakiin kirjattu budjettirajoite olisi ohjenuora kaikilla tekemisen tasoilla: tuotannossa, virkamiesvalmistelussa sekä politiikassa.

Kriittisen päivät

Maakunta- ja sote-uudistuksessa eletään tällä viikolla kriittisiä hetkiä, kun perustuslakivaliokunta kuulee vielä asiantuntijoita ja valmistautuu ottamaan kantaa asiaa koskevaan lakipakettiin. Lautakunnan lausunnon on määrä valmistua ensi viikolla.