Maakuntakommentointi kiihtyy C21-tapaamisen alla – Vapaavuori: Puhe kaupunkien puolesta ei ole maakuntia vastaan
Erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa pitää tehdä erilaisia ratkaisuja, Jan Vapaavuori kirjoitti Helsingin Sanomissa Lauri Lylyn kanssa. (Arkistokuva: VNK/Laura Kotila)
Keskustelu maakuntauudistuksen tarpeellisuudesta saa uusia kierteitä, kun keskeiset hallituspuolueita edustavat päättäjät yrittävät korostaa että eivät halua asetella asemaansa vastoin toisen asemaa.
Lauantaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Tampereen pormestari Lauri Lyly ottivat kantaa Helsingin Sanomissa kirjoituksella, jossa otsikkoa myöten todettiin, että maakuntauudistusta ei tarvita.
Lylyn ja Vapaavuoren mukaan sote-uudistus on tärkeä erityisesti pienille kunnille, mutta maakuntauudistusta eivät tarvitse edes ne.
Kirjoitus julkaistiin päivä sen jälkeen, kun keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen oli Suomenmaan kirjoituksessaan toivonut että vastakkainasettelua vältettäisiin ja tarjoutunut ”paiskaamaan sovinnon kättä” kaupunkipolitiikan puolesta puhuneen ja sitä varten niin sanotun C21-ryhmän koolle kutsuneen Vapaavuoren kanssa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sunnuntaina Vapaavuori antoi sosiaalisessa mediassa ymmärtää, että hänkään ei halua lietsoa vastakkainasettelua. ”Puhe kaupunkien puolesta ei ole maakuntia vastaan, pikemminkin päinvastoin. Liian moni saa käyttövoimansa vastakkaisesta väitteestä”, Vapaavuori twiittasi.
Vapaavuori kuitenkin arvostellut maakuntauudistusta aiemminkin. Hän kutsui tuoreena pormestarina kesäkuussa Kuntalehdessä maakuntauudistusta ”hämmentäväksi harjoitukseksi”.
– Siinä kuljetaan kaikkia globaaleja trendejä vastavirtaan sen sijaan, että luotaisiin isoilla kaupunkikeskuksille parempia edellytyksiä kehittää omaa elinvoimaansa ja pärjätä globaalissa keskustelussa, Vapaavuori sanoi. Myös tuolloin hän korosti, että vastakkainasettelua ei tulisi lietsoa.
Kaikkonen:
Maakuntauudistus selkeyttää julkista hallintoa
Useiden maakuntauudistuksen vastustajien mukaan maakuntauudistuksessa luodaan turhaan ylimääräinen hallinnon taso. Kriitikoiden mielestä tasapäistäminen ja sote-uudistuksen pakkonaittaminen maakuntauudistuksen kanssa ei välttämättä synnytä toivottua lopputulosta.
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toteaa tänään julkaistussa pamfletissaan yleisen elämänkokemuksen osoittaneen, että ”kahden täysin erillisen päämäärän yhdistäminen väen väkisisin tuottaa epävakaan sekasikiön, jonka eliniänennuste on heikko”.
Maanantain Helsingin Sanomissa Kaikkonen muistuttaa mielipidekirjoituksessaan, että uudistus ei monimutkaista vaan päinvastoin selkiyttää ”aivan oleellisesti” julkista hallintoa.
Lisäksi Kaikkonen korostaa, että maakuntauudistus luo edellytyksiä myös elinvoimaisille kaupungeille.
Erilaiset työkalut erilaisille kunnille ja alueille?
Kaupungit ovat kantaneet maakuntauudistuksesta huolta muun muassa siksi, että siihen tiiviisti nivoutuvan kasvupalvelulain pelätään kaventavan itsenäisiä mahdollisuuksia elinvoiman edistämiseen, kun kasvupalvelujen järjestämisvastuu on maakunnalla.
Tällä hetkellä järjestämisvastuun on saamassa erillisratkaisuna vain pääkaupunkiseutu. Suuret kaupungit ovat vaatineet järjestämisvastuuta itselleen, ja myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistutti toissa viikolla, että järjestämisvastuuta tulisi jakaa suurille kaupungeille.
– Kasvupalvelu-uudistuksen viimeistelyssä on tärkeää, että kunnat, erityisesti suuremmat kaupunkiseudut, voivat ottaa järjestämisvastuun kasvupalveluista, elikeinojen edistämisestä ja etulinjan työllistämisestä, Reina sanoi.
Lakiesitys kasvupalveluista on tarkoitus viedä eduskuntaan helmikuussa.
Kaupunkien huomioinnin tärkeyttä myöntelivät jo viime viikolla ministerit Jari Lindström, s., Mika Lintilä, kesk., ja Kimmo Tiilikainen, kesk., yhteisessä kannanotossaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) blogissa. Minkäänlaista myönnytystä kasvupalvelujen järjestämisen linjauksiin ministerit eivät kuitenkaan edes vihjaa antavansa.
Keskustan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoi syyskuussa Kuntamarkkinoilla pitävänsä mahdollisena että järjestämisvastuuta vielä mietittäisiin uusiksi. Vehviläisen mukaan yhteisiin tavoitteisiin tulisi voida pyrkiä erilaisilla työkaluilla.
Erilaisia tehtäviä ja keinoja ja erilaisia hallintomalleja erilaisille kunnille ja alueille esitti pohdittavaksi myös Kuntaliiton tutkius- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen Kuntalehden haastattelussa viime viikolla.
Myös työministeri Jari Lindström vakuutti viime viikolla Kuntaliiton työllisyysfoorumissa että kaupunkien näkemys pitää ottaa erittäin vakavasti.
TEM ei suunnittele järjestämisvastuun jakamista
Kuntalehden tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesvalmistelussa kasvupalvelujen järjestämisvastuun jakaminen nähtäisiin kuitenkin kasvupalvelu-uudistusta monimutkaistavana ja hankaloittavana tekijänä, eikä elinkeinoministeri Mika Lintiläkään, kesk., ole muuttanut helmikuussa Kuntalehdelle kertomaansa näkemystä, että järjestämisvastuun jakaminen romuttaisi uudistuksen peruslogiikan.
Torstaina Vapaavuori isännöi koolle kutsumaansa suurimpien kaupunkien johdon, niin sanotun C21:n, edustajistoa. Kuntalehden perjantaina tavoittamien kaupunginjohtajien mukaan sävelet tapaamiselle ovat melko selvät: lähes kaikki haluavat isompaa roolia työllisyys- ja elinvoima-asioissa.
Maakuntauudistuksen kritisoinnista huolimatta Vapaavuori korosti jo kesäkuussa Kuntalehdessä, että vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on turhaa.
– Meidän pitäisi ymmärtää, että olemme samaa kansakuntaa ja on etu, että kaikki alueet pärjäävät, Vapaavuori sanoi tuolloin.
Lue myös:
Pekka Sauri: Maakuntavaaleja ei kannata järjestää – Maakunnilla ei itsehallinnon edellytyksiä
Jep jep. 21 suurimmassa kaupungissa asuu selvästi yli puolet suomalaisista. Hehtaarit eivät äänestä.