Itsehallintoalueiden alle siirtyisi muun muassa nykyisten sairaanhoitopiirien toiminta. (kuva: Ville Miettinen)

Sote- ja aluehallintouudistusten valmistelua linjanneen asiantuntijaryhmän mielestä muodostettavien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9–12. Ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio.

Selvitysryhmän puheenjohtaja toimi valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti ja jäseninä professori Arto Haveri Tampereen yliopisto ja Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen.

Selvityshenkilöryhmän mukaan hallituksen tulisi uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa päättää itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajasti myös muiden alueellisten tehtävien järjestämiseen.

Asiantuntijoiden mukaan uudistukset on perusteltua aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksella. Aluehallintouudistuksen varsinainen valmistelu aloitettaisiin vuonna 2016 hallituksen linjauksiin perustuen.

Selvityshenkilöt korostavat, että vaikka kunnilta poistuu uudistuksessa velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden rooliin kuuluisi jatkossakin huolehtia aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä. Se tulisi toteuttaa yhteistyössä itsehallintoalueiden kanssa.

Palvelut rahoittaisi ensisijaisesti valtio

Ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Kunnilla ei olisi rahoitusvastuuta lukuun ottamatta mahdollista siirtymäajan järjestelyä. Selvityshenkilöryhmä pitää tarpeellisena myös itsehallintoalueen verotusoikeuden selvittämistä yhtenä vaihtoehtona.

Rahoitusmallien yksityiskohtia ja vaikutuksia on tarpeen edelleen arvioida. Hallituksen pitäisi tehdä viimeistään vuoden 2016 alussa linjaukset valittavasta rahoitusmallista.

Omaisuusjärjestelyistä selvityshenkilöt esittävät selvitettäväksi kahta vaihtoehtoa: omaisuuden siirtymistä itsehallintoalueille ja omaisuuden jäämistä kuntien omistukseen.

Tehtävät siirtyisivät alueille vuoden 2019 alusta

Itsehallintoalueiden muodostamiseksi pitäisi perustaa väliaikainen organisaatio kullekin tulevalle alueelle. Koska omaisuuden ja henkilöstön siirrot ovat mittavia, näitä valmistelemaan on tarpeen perustaa jo uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa työryhmät.

Lisäksi selvityksessä ehdotetaan, että työtä koordinoimaan palkattaisiin projektinjohtaja. joka olisi ministeriöiden yhteinen ja nauttisi hallituksen luottamusta.

Uudistusta varten tarvittaisiin lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, itsehallintoalueista ja uudistuksen voimaanpanosta. Lisäksi tulisi muutoksia verolainsäädäntöön ja kuntien valtionosuuslainsäädäntöön.

Selvitystyöryhmän ehdotuksen mukaan lainsäädäntö tulisi voimaan porrastetusti siten, että vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot, vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelisivat varsinaisten sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille ja vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille.

Selvitysraporttiin

 Tuomas Pöystin haastattelu Kunta.tv:ssä:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä