Forssan vanha kehräämö
Seutukaupunkiverkostoon kuuluvan Forssan vanhalla kehräämöalueella on nykyään kulttuuri- ja sivitystoimen toimintaa. (Kuva: Ville Miettinen)

Elinkeinomionisteri Mika Lintilälle, kesk., 26.6.2020 luovutettu Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma kehottaa seutukaupunkeja kehittämään toimintaansa omaehtoisesti. Tätä tukemaan toimeenpano-ohjelmassa esitetään 31 omaehtoisen kehittämisen toimenpidettä.

– Nämä toimenpiteet muodostavat työkalupakin seutukaupunkien tekemiselle, ohjelmassa todetaan.

Seutukaupungit ovat maakunnan sisällä olevien toiminnallisten alueiden keskuksia sekä palveluiden ja teollisuuden keskittymiä. Ne eivät ole maakuntien hallinnollisia, taloudellisia tai kulttuurisia keskittymiä, eivätkä niiden keskittymien välittömässä läheisyydessä. Niiden väkiluku on yleensä suurempi kuin 15 000 asukasta. Seutukaupunkeja on Suomessa noin 56 ja niissä asuu noin miljoona asukasta.

Omaehtoisen kehittämisen ohella seutukaupunkien kehittäminen perustuu sopimukselliselle kumppanuudelle sekä verkostokehittämiselle. Seutukaupunkiohjelma pohjaa hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että “toteutetaan seutukaupunkiohjelma ja tuetaan seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadintaa ja verkostomaista toimintaa”.

Toimeenpano-ohjelman rakentamiseksi valmisteluryhmä on tarkastellut kesällä 2018 julkaistun seutukaupunkiohjelman toimenpiteitä ja analysoinut ne. Osa toimenpiteistä on päivitetty vastaamaan nykyistä eli niissä on otettu huomioon seutukaupunkiohjelman julkaisemisen jälkeen tapahtunut kehitys sekä hallitusohjelma.

Toimeenpano-ohjelmalla pyritään tukemaan seutukaupunkien elinvoimaa ja menestystä osana suomalaista kaupunkipolitiikkaa.

Väestörakenteen muutos osuu myös seutukaupunkeihin, joista useissa väestö vähenee ja demografiset muutokset haastavat palvelurakennetta. Väestömuutos on aiheuttanut pulaa osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta.

– Useissa seutukaupungeissa yritysten kasvu luo lisääntyvää tarvetta työvoimalle ja monet yritykset kertovat rekrytointihaasteistaan. Samaan aikaan rakennetyöttömyys pysyy korkeana. Seutukaupungeissa on tärkeää havaita työmarkkinoiden dynamiikkaan vaikuttavat tekijät ja tavoitella kysynnän ja tarjonnan parempaa kohtaantoa. Ammattikorkeakouluopetuksen ja osin yliopistokoulutuksen sijoittumisella on ollut vaikutuksia alueiden ja seutukaupunkien elinvoimaan, toimeenpano-ohjelmassa todetaan.

Toimenpide-ehdotuksiin kuuluu muun muassa seutukaupunkifoorumin perustaminen.

– Valtion ja seutukaupunkien yhteistyön ja keskinäisen vuoropuhelun tiivistämiseksi tarvitaan säännöllinen keskustelu/neuvotteluareena, jossa käsitellään seutukaupunkien tilannetta ja toimenpiteitä seutukaupunkien elinvoiman vahvistamiseksi, toimeenpano-ohjelmassa esitetään.

Foorumi kokoontuisi vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen tehtävänä olisi seurata ja arvioida seutukaupunkiohjelman toimeen pano-ohjelman toteutusta vähintään neljän vuoden välein. Poikkihallinnollinen foorumi edistää valtion ja seutukaupunkien yhteistyötä, kumppanuutta ja sopimuk-sellisuutta. Seutukaupunkifoorumin kutsuu koolle työ- ja elinkeinoministeriö. Työskentelyyn osallistuvat kaikki ne ministeriöt, joiden asioita foorumissa kä-sitellään.

Lisäksi kehitystoimenpiteenä esitetään esimerkiksi seutukaupunkien aseman ja tunnettavuuden parantamista osana kansallista kaupunkipolitiikka sekä erillisen määrärahan vaaamista seutukaupunkihankkeisiin. Ohjelmassa korostetaan myös koulutukseen, väyläratkaisuihin ja kotouukseen liittyvistä asioista huolehtimista osana seutukaupunkien elinvoimakehitystä.

Toimeenpano-ohjelmassa esitetään myös panostamista monipaikkaiseen ja paikkariippumattomaan työskentelyyn, jotta myös seutukaupungeissa on tulevaisuudessa valtionhallinnon työpaikkoja ja työntekijöitä.

Valmisteluryhmän puheenjohtajan Olavi Ala-Nissilän mukaan uusi toimeenpano-ohjelma vahvistaa yhdessä hallitusohjelman kanssa seutukaupunkityötä osana kaupunkipolitiikkaa ja aluekehittämistä.

– Seutukaupungit ovat alueensa osaamiskeskittymiä. Osaaminen ja koulutus ovatkin erityisen tärkeitä seutukaupungeille. Seutukaupunkien menestymisen kannalta on tärkeää seutukaupunkien omaehtoinen työ, mutta myös eri ministeriöiden vahva sitoutuminen ohjelman asioihin ja kehittämiseen. Tärkeä rooli menestymisen kannalta on myös yhteistyöllä muiden kaupunkien, seutujen ja maakuntien kanssa, Ala-Nissilä sanoi valmisteluryhmän luovuttaessaan toimeenpano-ohjelman elinkeinoministeri Lintilälle.

Lintilän mukaan seutukaupungeilla on vahvuuksia, joita tulee tuoda esille entistä aktiivisemmin ja näkyvämmin.

– Seutukaupunkien vahvuudet yritystoiminnan ja asumisen paikkoina korostuvat. Tulevaisuudessa nyt lisääntynyt etätyö ja digitaalisuuden antamat mahdollisuudet luovat uudenlaisia menestyksen eväitä myös seutukaupungeille. Valtion ja seutukaupunkien yhteistyön ja keskinäisen vuoropuhelun tiivistämiseksi perustettava poikkihallinnollinen foorumi on toivottu askel eteenpäin, Lintilä sanoo tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2020 Seutukaupunkiohjelman toimeenpanolle valmisteluryhmän ja sille sihteeristön. Työryhmän tehtävänä oli laatia seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma vuosille 2020-2022 vuonna 2018 julkaistun seutukaupunkiohjelman pohjalta. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä ja jäseninä Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Seutukaupunkiverkostoon kuuluvat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Linkki toimeenpano-ohjelmaan

Lue myös:

Selvitys: Myös seutukaupunkien sisällä tapahtuu kaupungistumista – Kaupungistumiskeskusteluun kaivataan monipuolisuutta ja päivitettyä politiikkaa

Valtaosa seutukaupunkien nuorista haluaisi opiskella kotikaupungissaan, mutta vain muutama jäisi työelämään – Iisalmessa lisätään tietoisuutta työmahdollisuuksista yritysvierailuilla

Seutukaupungit haluavat niihin pöytiin, joissa päätetään kaupunkipolitiikasta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*