Valtiovarainministeriön virkamiehillä teettämän selvityksen mukaan maakuntien palvelukeskusten asemassa ei ole kilpailullisia ongelmia. Sen mukaan hankinta-, kilpailu- ja valtiontukilainsäädäntö eivät aseta esteitä maakuntien palvelukeskusten toiminnalle.

Maakunta- ja sote-uudistuksen osana maakuntien omistukseen ja ohjaukseen perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnosta ja Vimana Oy tieto- ja viestintäteknisistä palveluista.

Reformiministeriryhmä päätti tammikuussa 2018 lakkauttaa kolmanneksi palvelukeskukseksi kaavaillun Hetli Oy:n, jonka avulla maakuntien oli tarkoitus hoitaa palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävänsä. Tähän päädyttiin siksi, että yhtiön tehtäväksi suunnitellut tehtävät olivat jäämässä aiemmin arvioitua suppeammaksi. Jo aikaisemmin onperuutettu suunnitelma perustaa hankintapalvelukeskus.

Aiemmin kunta-alan toimijoiden Hetlistä teettämä selvitys kyseenalaisti palvelukeskuksen toiminnan sopimisen kilpailu- ja hankintasäädöksiin.

KHO on edellyttänyt, että koko sote- ja maakuntauudistus alistetaan EU:n arvioitavaksi. Tätä hallitus ei aio tehdä.

Asasta lisää Vimanan teettämää selvitystä koskevan uutisen yhteydessä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Niin onko se lopullinen päätösvalta valtiovarainministeriön virkamiehillä tämänkaltaisessa, koko Suomen väestöä koskettavassa asiassa? Jos he “eivät näe ongelmia”, niin silläkö kuitataan KHO:n edellyttämän menettelytavan välttely?
    Koko maakuntahallintouudistusta markkinoitiin alkuvaiheessa sillä että tällä lisätään ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa alueensa palvelujen tuottamiseen ja jopa niistä maksettaviin kustannuksiin, lisätään “alueellista demokratiaa” etc. Näistä periaatteista ei olekaan viime aikoina hiiskuttu sanaakaan, päinvastoin, osa johtavista politikoistakin on ehättänyt kertomaan ettei kunta- ja kaupunkikohtaisia kiintiöitä maakuntahallinnon kokoonpanoon asetettaisi, eli se vähäinenkin mahdollisuus vaikutta pienistä kunnista ja syrjäisiltä alueilta murenisi täydellisesti. Onhan selvää että harvaanasuttujen maakuntien alueella kaupunkikeskukset ja ammattipoliitikot keräävät äänisaaliin ja pienkuntien asukkaille jää pelkkä maksajan rooli tuossa järjestelmässä. Muutenkin maakuntahallinnon palveluiden järjestämismalli ulkopuolisilta tahoilta ketjutusten kautta hankintoineen on äärimmäisen sekava ja varmasti kallis järjestelmä, eikä ole mitään takuita siitäkään kohtaavatko noiden palvelujen tarvitsijat laajoissa maakunnissa muilla alueilla kuin itse maakuntakeskuksen ydinalueilla olevat? Keskittämisen tie.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*