Veroeuro poikineen olisi tulossa Paltamoon, mikäli biojalostamotehdas alueelle rakennetaan. (Kuva: Pixabay)

720 miljoonaa euroa Kainuuseen ja koko maan tasolla kokonaistuotos vuodessa 965 miljoonaa. Lukuja on ynnäillyt Pöyry Finland Oy, joka on tehnyt tuoreen selvityksen KaiCell Fibers Oy:n Paltamoon suunnitteleman biojalostamon vaikutuksista alueen talouteen kerrannaisvaikutuksineen. Mikäli biojalostamolle rahoittaja hankkeen luvituksen varmistuttua löytyy, niin rakentamisvaiheen arvioidaan kestävän kaksi vuotta.

Kainuussa rakentamisajan työllisyysvaikutus olisi yhteensä 1500 henkilötyövuotta. Varsinaisen toiminnan käynnistyttyä tehdas työllistäisi väkeä kerrannaisvaikutuksineen 1190 henkilötyövuoden verran. Suurin osa uusista työpaikoista syntyisi metsätöihin ja kuljetuksiin, sillä itse tehtaan työvoimatarpeeksi on arvioitu 160 henkilötyövuotta.

Verotuloja bioajalostamon arvioidaan tuovan kuntatalouteen toiminnan alettua noin 9,5 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamisen aikana kokonaistuotoksesi arvioidaan selvityksessä 310 miljoonaa euroa.

Kainuun suunta voi muuttua

Selvityksen biojalostamon taloudellisista vaikutuksista tilasivat Kainuun liitto ja Paltamon kunta. Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen pitää investoinnin toteutumista Kainuulle erittäin merkittävänä asiana.

-Investointi on suureltaan noin 900 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osalta tärkein asia on saada tehtaalle ympäristölupa. Se on luvissa loppuvuodelle, mutta mikään yllätys ei ole, vaikka se siitä hieman viivästyisi. Myös hankkeen vuodelle 2020 tarvitsema suunnittelurahoitus pitää selvittää nopeasti tämän vuoden aikana, Pentti Malinen arvioi hanketta.

Muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä kärsivälle Kainuulle biojalostamon toteutumisella olisi suuri merkitys. Työtulojen kautta alueen ostovoima paranisi ja vaikutukset kauppaan ja palveluihin olisivat merkittävät ainakin Kajaanin seudulla. Myös Kainuun väestökehityksen ennusteet menevät maakuntapäättäjien mielestä uusiksi, mikäli hanke toteutuu.

-Toteutuessaan tehtaasta tulisi Paltamon suurin työllistäjä ja hyödyt kunta- ja aluetaloudelle olisivat merkittävät. Hankeen tueksi ja alueellisen hyödyn varmistamiseksi on syytä perustaa maakunnallinen yhteistyöfoorumi, toteaa Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä