Kevään kuntavaaleissa vaihtoehtoja riittää. Isot puolueet nappaavat mediassa valtaosan huomiosta, mutta myös eduskunnan ulkopuolisilta puolueilta ehdokkaita löytyy eri puolilta Suomea. (Kuva: Sonja Eloranta)

Puoluerekisteristä löytyy tällä hetkellä 18 rekisteröityä puoluetta. Yhdeksän puolueista sai viime eduskuntavaaleista edustajia myös eduskuntaan, mutta täsmälleen sama määrä puolueita taistelee elintilastaan eduskunnan ulkopuolelta käsin.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa pienpuolueet asettivat yhteensä hieman yli 500 ehdokasta, joista kotikuntansa valtuustoon saakka ylsi 12 valtuustoehdokasta. Tosin tilastoissa on ainakin liberaalien osalta havaittavissa tilastoharha, sillä kaikki Parikkalassa läpi menneet neljä henkilöä olivat sitoutumattomia.

Kaikkia näitä yhdeksää puoluetta uhkaa myös puoluerekisteristä poistaminen vuoden 2023 jälkeen, mikäli ne eivät onnistu saamaan omaa kansanedustajaa Arkadianmäelle tai vähintään kahta prosenttia annetuista äänistä. Kuntavaalien menestyksellä ei ole merkitystä puolueena jatkamiselle.

Korona ensin

Korona-aika muuttaa myös pienpuolueiden tapaa käydä vaalitaistoa. Osa puolueista uskoo pärjäävänsä nettitaistossa, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä kuuluu. Ihmisten kohtaaminen jää vähiin, kun toreille ja kaduille ei päästä jalkautumaan entiseen malliin.

-Tasapuolisuuden nimissä olisi paikallaan, että kuntavaaleja siirretään syksyyn.  Silloin olisi pienemmilläkin puolueilla mahdollisuus kampanjointiin. Meillä ei tilillä niin paljoa rahaa, että pystyisimme sijoittamaan satoja tuhansia euroja tv-, radio- tai lehtikampanjointiin, Suomen Kansa Ensin puolueen puoluesihteeri Matti Loimupalo toivoo.

Loimupalon mukaan puolueella on varmuudella ehdokkaita kuntavaaleissa Lahdessa, Jyväskylässä, Kirkkonummella ja Akaassa.

-Toivotaan, että lisääkin tulee, mutta tämä tilanne on kyllä pienpuolueille haastava. Kun varat ovat vähissä, niin meidän ainoa tapa tavoittaa ihmiset on kohdata heitä kasvokkain. Ja siihen ei tässä koronatilanteessa ole mahdollisuuksia, Loimupalo harmittelee.

Liberaalit laajemmin

Liberaalipuolueen puheenjohtaja Harri Kreus ei kannata kuntavaalien siirtoa. Koronatilanne toki näkyy vaalikentillä, mutta usko on kova siihen, että vaalit voidaan nykytilanteessakin viedä läpi turvallisesti.

-Jos presidentinvaalien järjestäminen onnistuu Amerikassa, niin miksei se onnistuisi meilläkin, Kreus pohtii.

-Koronan takia vaalikampanjan tilanne on vähän kaksijakoinen. Meillä on aika taitavia somen käyttäjiä, joten tämä tilanne voi olla meille iso mahdollisuus. Toisaalta somen algoritmiin voi vaikuttaa rahalla ja sitä on isoilla puolueilla enemmän, Harri Kreus jatkaa.

Joka tapauksessa ehdokasasettelun suhteen tilanne näyttää liberaalien vinkkelistä katsottuna viime kuntavaaleja paremmalta. Viime kuntavaaleissa puolue sai valtuustopaikan Espoossa, jossa se oli vaaliliitossa piraattipuolueen kanssa. Helsingissä ja Jyväskylässä vaaliliiton saamat paikat menivät piraattipuolueelle.

-Meillä on jo nyt noin 40 ehdokasta ja tänä vuonna ehdokkaiden määrä tulee olemaan viime kuntavaaleja suurempi. Myös alueellinen kattavuus on parantunut, kun ehdokkaita on tulossa Kuopioon, Outokumpuun, Suomussalmella, Pohjanmaan suunnalle ainakin Kauhajoelle, Pietarsaareen ja Kaustiselle. Ouluun on tiedossa jo nyt 10 ehdokasta, puheenjohtaja Harri Kreus kertoo.

Piraatit verkossa

Piraattipuolueen puheenjohtaja Riikka Nieminen uskoo siihen, että heidän puolueelta onnistuu kuntavaalikampanjan käynti verkossakin.

-Korona tuo oman lisähaasteen, toisaalta meillä on puolueena pitkät perinteet ja vankka osaaminen erilaisten digitaalisten alustojen käytöstä. Tässä on seminaarit ja ehdokkaiden koulutuskin tulossa sujuvasti Jitsin kautta. Sitä olemme nyt suosineet, sillä se on avoimen lähdekoodin kokousalusta (ilmainen) ja turvallisempi juuri siksi, Nieminen kertoo.

Viime kuntavaaleissa puolue sai kaupunginvaltuutetun Helsinkiin ja Jyväskylään sekä varavaltuutetun Espooseen. Tätä kirjoitettaessa puolue on nimennyt ehdokkaita jo 11 paikkakunnalle ja lisää on vielä tulossa. Muiden pienpuolueiden tapaan myös piraatit kokevat lähtevänsä vaalitaistoon takamatkalta.

-Emme saa mitään rahoitusta. Suomessa jaetaan vuosittain noin 35,5 miljoonaa euroa puoluetukea eduskuntapuolueiden kesken. Määrä on noin kolminkertainen EU keskiarvoon verrattuna. Suomi sai ETYJ:ltä huomautuksen pienpuolueiden epätasa-arvoisesta kohtelusta jo 2011 ja asiaan liittyvää lainsäädäntöä muutettiin 2015. Lakimuutoksessa puoluetuki jaetaan kaikkien eduskuntavaaleissa yli 2 % kannatuksen saaneiden puolueiden kesken, eli se koskee edelleenkin vain eduskuntapuolueita, Nieminen harmittelee.

Ja kun rahaa ei ole, niin käytännön ongelmissa löytyy.

-Ongelmallisinta on aina vaalijulisteiden kanssa. Niihin hupenee lähes koko budjettimme, sekä vapaaehtoisten työpanos. Jokaiseen kuntaan pitää itse tiedustella montako ja minkä kokoisilla taustoilla julisteita voi viedä. Sitten pitää tilata julisteet, ostaa pohjia ja liisteröidä ne kiinni, jotta pääsee roudaamaan niitä sitten mahdollisimman moneen paikkaan. Joillakin isoimmilla kunnilla on riittänyt julisteiden toimitus oikealla paperilla. He sitten keskitetysti koneliisteröivät ja vievät paikoilleen, sellainen on ollut iso helpotus, puheenjohtaja Riikka Nieminen kertoo.

Kansalaispuolue kristillisten listoilla

Kansalaispuolue on tulevissa kuntavaaleissa yhteistyössä kristillisdemokraattien kanssa. KD tiedotti viime syksynä, että Kansalaispuolueen taustasta tulevat henkilöt voivat hakeutua heidän ehdokaslistoille. Tiedotteen mukaan kaikki valitut sitoutuvat toimimaan samoin pelisäännöin yhdessä valtuustoryhmässä.

-Uskomme, että tiivistynyt yhteistyö kristillisdemokraattien kanssa mahdollistaa tavoitteidemme ajamisen tehokkaammin. Ehdokkaamme voivat kampanjoida kansalaispuolueen väreissä ja teemoilla tai halutessaan yhdessä kristillisdemokraattien kuntakohtaisissa kampanjoissa. Suomessa on aiemminkin ollut puolueiden yhteisiä listoja ja tämä on uudenaikaista yhteistyötä – tietynlainen ’light-versio’ vaaliliitosta, Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen kommentoi tuolloin ratkaisua.

Paikallisia yllättäjäehdokkaita

Eläinoikeuspuolue lähtee kuntavaaleihin toista kertaa. Ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2017 ei vielä puolueen riveistä valtuutettuja noussut. Nyt puolue on jo nimennyt nettisivujensa mukaan ehdokkaita Espooseen, Helsinkiin, Keuruulle, Lahteen, Laukaaseen, Lohjalle, Nokialle, Porvooseen, Tampereelle ja Vesannolle.

Feministinen puolue sai viime kuntavaaleissa valtuustopaikan Helsinkiin. Puolue on jo vahvistanut useita ehdokasvalintoja Helsingin osalta, jonka lisäksi ehdokkaita löytyy myös Espooseen, Vantaalle, Porvooseen, Vihtiin ja Mäntsälään.

Perussuomalaisista erkaantuneen Sinisen tulevaisuuden poliittinen tulevaisuus on vaikuttanut eron jälkeen harmaalta. Puolueen nettisivujen mukaan kuntavaaleihin kuitenkin tähdätään. Nettisivuilta löytyy kuntavaaliohjelma ja ehdokkaaksikin pääsisi ilmoittautumaan.

Puoluerekisteristä löytyy myös joulun alla 2018 rekisteröity Seitsemän tähden liike. Puolueen perustaja Paavo Väyrynen on palannut keskustan riveihin ja puolueesta ei ole juuri mitään viime aikoina kuulunut. Puolueen sähköpostikaan ei enää toiminnassa ole.

Itsenäisyyspuolue (Tasapainon puolesta – IPU) löytyy niinikään puoluerekisteristä, mutta puolue on tehnyt päätöksen jättää kuntavaalit väliin ja keskittyä eduskuntavaaleihin. 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*