Pula työntekijöistä näkyy vanhusten kotihoidossa - asiakaskäynnit vähenivät reilusti viime vuonna
Moni ikäihminen haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona, mikäli saa kotihoidon kautta jokapäiväistä elämää saavia palveluja. (Kuva: Ville Miettinen)
Vanhustenhoidosta kuuluu hyvää ja huonoa. Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevän henkilöstön määrä nousee, mutta vastaavasti kotihoidossa asiakaskäynnit ja sinne tehdyt rekrytoinnit ovat kääntyneet laskuun. Asiakaskäyntien määrässä tapahtuu nyt laskua ensimmäisen kerran.
Vuonna 2022 kirjattiin yli 75-vuotiaiden ikäihmisten luona 1,8 miljoonaa asiakaskäyntiä vähemmän, kuin edellisenä vuonna, jolloin asiakaskäyntejä oli 31,7 miljoonaa. Nyt jäätiin karvan alle 30 miljoonaan eli 29,9 miljoonaan asiakaskäyntiin. Tiedot ovat peräisin THL:n Avohilmo-tilaston ennakkotiedoista ja voivat vielä joiltain osin täydentyä.
Kotona asuvien vanhusten hoivatarve ei suinkaan vähentynyt, vaan kyseessä on henkilöstöpulan aiheuttama tilanne. Tilastoinnin perusteella kyseessä on lähes koko maan kattava ilmiö. Maakunnittain lukuja vertailtaessa vain Keski-Pohjanmaan ja Uudenmaan alueella on viime vuonna onnistuttu lisäämään asiakaskäyntejä yli 85-vuotiaiden kotihoidon asiakkaiden luona.
Rekrytoinnissa haasteita
Kova työtahti kotihoidossa on osaltaan karkottanut kokeneita kotihoidon ammattilaisia työpaikan tai ammatinvaihtoon. THL:n tilaston mukaan vanhusten kotihoidossa sote-koulutettujen työntekijöiden rekrytoinnit vähenivät 18 prosenttia toukokuusta 2022.
THL:n asiantuntijat patistelevat hyvinvointialueita ottamaan asiasta kopin ja selvittämään tilanteen omilla alueillaan.
-Hyvinvointialueiden olisi syytä kartoittaa kotihoidon tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti. Ennakkotietona saadun kotihoidon käyntitilaston ja toteutuneiden rekrytointien perusteella voi päätellä, että kotihoidon saatavuus on koko maan tasolla heikentynyt. Korona-aikana osa apua tarvitsevista on voinut jäädä kokonaan ilman kotihoidon palvelua. Tuotetun kotihoidon määrän pitäisi kasvaa vanhusväestön määrän noustessa, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Kun kotona asuvan vanhuksen voimat pikku hiljaa hiipuvat, eikä sukulaisia ja tuttavia käy vierailulla, niin iäkäs yksinasuja voi pudota tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Tässä tilanteessa on uusien hyvinvointialueiden otettava asiassa koppi. Ja kotihoito on aina parempi vaihtoehto, kuin avun haku päivystyksen kautta.
-On syytä selvittää, tehdäänkö alueella riittävästi palvelutarpeen arviointeja ja toimiiko asiakasohjaus. Esimerkiksi asiakasohjauksen takaisinsoittopalvelun toimimattomuus voi jättää avuntarvitsijoita ilman palveluja. Riittämätön kotihoidon palvelu osaltaan lisää painetta terveydenhuoltoon, esimerkiksi päivystykseen, Kehusmaa toteaa.
Kahdelle alueelle puhtaat paperit
Sen sijaan ympärivuorokautisen hoivan puolella tilanne on parempi henkilöstön suhteen. THL:n mukaan marraskuussa 2022 lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen 0,6 työntekijää/asiakas ylsi 95 prosenttia toimintayksiköistä. THL:n listauksessa ovat mukanaan niin julkisten palveluntuottajien tuottamat hoivapalvelut, kuin yksityisten toimijoiden.
THL:n tilastoinnin perusteella marraskuussa asiat olivat parhaiten Keski-Uusimaan ja Vantaa-Keravan vuodenvaihteessa aloittaneilla hyvinvointialueilla. Noilla alueilla yllettiin jokaisessa ympärivuorokautisessa toimintayksikössä lain minimivaatimukseen.
Jo ennen hyvinvointialueiden starttia kunnat ja kuntayhtymät yhteistyökumppaneineen ovat rekrytoineet uusia työntekijöitä ympärivuorokautiseen hoitoon kiitettävällä tahdilla. Kahden vuoden aikana henkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa on noussut 2323:lla.
Hoitajamitoitus kuitenkin kasvaa ensi joulukuussa 0,7 tavoitemitoitukseen. Marraskuussa 2022 kolmannes yksiköistä ylsi tähän tasoon. THL:n arvion mukaan tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi on vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon palkattava vielä lähes 2900 uutta työntekijää.
Hoitajat keskittyvät hoitotyöhön
Osa puuttuvista hoitoalan ammattilaisista on löytynyt toimintayksiköiden jo olemassa olevasta henkilöstöstä. THL mukaan esimerkiksi lähihoitajien työtunneista vain 4 prosenttia oli välillisiä ei-hoitoalan työtehtäviä.
Avustavan henkilöstön työpanos on kasvanut ympärivuorokautisessa hoidossa 1 600 kokopäiväisellä työntekijällä. Ympärivuorokautiseen hoitoon rekrytoitiin touko-marraskuun välisenä aikana 4 300 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin.
-Sosiaali- terveydenhuollon koulutuksen saaneiden työntekijöiden saaminen ympärivuorokautiseen hoitoon on positiivinen signaali siitä, että palveluntuottajien rekrytointikampanjat ovat onnistuneet ja iäkkäiden hoiva ja hoito kiinnostavat työnhakijoita edelleen. Mitoituksen nousu yksiköissä voi lisätä alalle hakeutuvien määrää, koska sen nähdään tasoittavan työn kuormitusta, arvioi THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
Valvontaa lisätään
Ikäihmisten kotihoidon haastava tilanne on vaikuttanut siihen, että Valvira ja aluehallintovirastot valvovat tänä vuonna kautta maan ikäihmisten kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kotihoidon laatua. Valvonta onkin tarpeen, sillä kotihoidon käyntimäärien laskua, pula osaavista ammattilaista ja kasvava palvelutarve ovat hankalasti ratkaistava yhtälö.
-Tilanne on huolestuttava, sillä ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Kotiin annettavissa palveluissa palvelutarve kasvaa useimmiten ensimmäisenä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valvirasta.
Aiempien valvontahavaintojen perusteella parannettavaa on muun muassa lääkitysturvallisuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja palvelujen oikea-aikaisuudessa, omavalvontasuunnitelmissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisessa käytännössä. Määrältään riittämätön ja kuormittunut henkilöstö lisää työssä tapahtuvien virheiden ja vaaratilanteiden riskiä.