Satamajohtaja lakkojen vaikutuksista: ”Olen saanut jo aiempien lakkojen aikana rauhoitella ulkomaisia toimijoita ja sijoittajia, että tämä ei ole tavallista. Mutta nythän se on.”

Kokkolan satamassa puhelimeen vastaa lakkouutisten keskeltä kiireinen satamajohtaja Torbjörn Witting. Satama sijaitsee lähellä Pohjois-Euroopan suurinta kemianteollisuuden keskittymää, josta löytyy laaja kirjo kansainvälisiä suuryrityksiä. Alueelle on lähivuosina pyrkimässä liuta tulevaisuuden tekijöitä: vetytehdas, litiumkemian tehdas, erilaisia akkumateriaalilaitoksia. Osa näistä odottaa vielä investointipäätöstä.

– Olen saanut jo aikaisempien lakkojen aikana rauhoitella ulkomaisia toimijoita ja sijoittajia, että tämä ei ole tavallista. Mutta nythän se on. Ja tämä on se suuri vahinko, huokaa Witting.

Kahden viikon lakko osuu ajankohtaan, jolloin vihreän siirtymän suuryritysten sijoittumista Euroopan maihin pallotellaan vielä. Suomi on maineeltaan turvallinen ja vakaa maa. Se on yksi syy siihen, että moni kansainvälinen yritys haluaisi investoida tänne.

Kun tulee näin paljon lakkoja – oli syy mikä vain – seuraamus on se, että Suomesta ja Kokkolasta tulee yhtäkkiä epävarma toimija. Tämä on se kriittinen juttu tässä.

Myös Kokkolan satamassa on alkamassa kahden viikon lakko, jos peruutusta ei tule viime hetkellä. (Kuva: Clas-Olav Slotte)

Ei pelkästään satamien asia

SAK on luvannut, että huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät välttämättömät kuljetukset hoidetaan myös lakon aikana. Kokkolan satamajohtaja ei näe lakkoa nyt huoltovarmuusasiana. Suomen kolmanneksi suurin satama menetti Venäjä-pakotteiden myötä noin 40 prosenttia liikenteestään, eikä korvaavaa liikennettä ole löydetty täysimääräisesti tilalle.

– Se on ollut vaikea pala. Olemme paiskineet lujasti töitä ja olemme yhä kääntämässä laivaa. Siihen saumaan kahden viikon lakko osuu huonosti.

Satamaan on jo tehty isoja investointeja vihreää siirtymää silmällä pitäen.

– Meillä on kapasiteettia tarjota uusille toimijoille. Ja meillä on jo puolentoista miljardin vuosivienti täältä teollisuudesta. Kaikki tämä on nyt vaakalaudalla, sanoo Witting.

Suurteollisuusalueella on noin 70 yritystä, joista suurimmat vientijätit tarvitsevat satamaa jatkuvasti. Tuotteet lähtevät pääosin Euroopan markkinoille.

– Kun tämä vaikeutuu, ostajat miettivät vaihtoehtoja, muistuttaa Witting.

Paljon on vielä auki

Suomen satamat ovat pääosin kuntien omistuksessa. Tuore Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen ei vielä uskalla arvioida lakon vaikutuksia.

– Käsityksemme mukaan lakko vaikuttaa hyvin laajasti, sillä mukana ovat ahtaajat sekä useita muita satama-alan toimijoita, vastaa Karjalainen.

Vielä torstaina lakon piirissä olevat työt ovat osin auki.

– Ro-Ro eli tyypillisesti autolautoilla kulkevat rekkakuljetukset ja matkustajaliikenne jatkunevat normaalisti.

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto kertoo lakon iskevän pahasti noin 2000 jäsenyritykseen, joista murto-osa on satamia.

– Tänään on tullut lakkoilmoituksia joka tuutista koko päivän. Se, että lakko ei alkaisi, on aika epätodennäköistä. Se on valitettavaa, koska näillä lakoilla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomelle.

Hän pitää aiottua lakkoa ”todella rajuna toimenpiteenä”.

– Suomen vienti on jo muutenkin haastavassa tilanteessa. Nyt tätä tilannetta huononnetaan omin toimin lisää.

Satamat kyllä selviävät

Kokkolan satamajohtaja ei ota kantaa lakon syihin eikä katso asiaa sisäpoliittisesta vinkkelistä. Poliittinen lakko suuntautuu hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan, mutta Witting näkee isomman kuvan.

– Me suomalaiset pärjäämme kyllä keskenämme, mutta ulkomaiset toimijat eivät tätä ymmärrä.

Oman sataman osalta Witting kuvailee tilannetta rauhallisesti.

– Jotain tuloja jää tulematta, mutta osittain ne voidaan kiriä tulevina kuukausina kiinni.  Se ei ole ongelma. Nyt pitäisi nähdä tämä isompi tilanne, joka ei ole Suomen etu.

Alueen teollisuudesta hän on huolissaan.

– Akuuteissa katastrofeissa toivon, että tehdään poikkeuksia, ettei teollisuutta tarvitse ajaa hallitsemattomasti alas.

Hän ei odota isoja uutisia tältä perjantailta, jolloin hallitus tapaa SAK:n edustajia.

– Suomi joutuu järjestäytymään eri tavalla kuin aikaisemmin. Nyt pitää löytää sellaisia ratkaisuja, että hyvinvointivaltio säilyy ja Suomi pärjää. Ei yksinkertaisesti voida jatkaa samoin kuin ennen.

FAKTA:
Suomen satamat – kuntien omaisuutta

• Manner-Suomessa on 24 satamaa, joista 20 on kuntien omistuksessa
• Yli 90% Suomen viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta
• Vuonna 2023 satamien kautta kulki 86 milj. tonnia tavaraa
• Viime vuonna satamien vienti- ja tuonti laski noin 8 prosenttia
• Satamat investoivat vuosittain 100-200 milj. euroa
• Lähde: Suomen Satamat ry.

Teksti: Outi Airola