Seutukaupungit saivat haluamansa
Ammatillinen koulutus ja osaavan työvoiman turvaaminen ovat peruspilareita, joiden varaan seutukaupungit tulevaisuuttaan rakentavat. (Kuva: Lauri Rotko)
Suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten varjoon jääneet seutukaupungit ovat vihdoin saaneet oman seutukaupunkiohjelmansa. Ohjelmassa korostetaan seutukaupunkien omaehtoista kehittämistä sekä hyvien kumppanuuksien ja yhteistyön merkitystä erilaisissa verkostoissa toimimisessa.
Seutukaupunkiohjelmaa kuvattiin ohjelman luovutustilaisuudessa työkalupakiksi, jonka sisältöä seutukaupungit voivat tarpeen mukaan hyödyntää. Kaupunkien omaehtoisen kehittämisen tueksi ohjelmassa on tarjolla 39 konkreettista toimenpide-ehdotusta seutukaupungeille yhteisillä painopistealueilla.
Seutukaupungit ovat viime vuosina joutuneet kamppailemaan kaupungistumistrendiä vastaan, joka on osaltaan syönyt seutukaupunkien elinvoimaa. Vaikka koulutuspaikat monilta alueilta ovat kadonneet ja nuoret muuttaneet suuriin keskuksiin, niin kansantalouden kannalta seutukaupungeilla on yhä suuri merkitys.
– Seutukaupunkiohjelma on osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa ja tarkoitettu toteutettavaksi osana kaupunkipoliittista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös valmisteilla olevat kestävän kaupunkikehittämisen ohjelma ja kaupunkiohjelma. Nämä yhdessä muodostavat pohjan suunniteltaessa seuraavan hallituskauden kaupunkipolitiikkaa, sanoi ohjelman vastaanottanut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Koulutus ja työvoiman saanti kehityksen perusta
Koulutus ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen ovat keskeisempiä tavoitteita seutukaupunkiohjelmassa. Tilanne tuli tutuksi, kun seutukaupunkiohjelmaa rakennettiin eri tapaamisissa kaupunkien edustajien kanssa.
– Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus kärjistyy hyvin monessa seutukaupungissa. Työvoimapula on ilmiselvästi nähtävissä. Toinen seikka on seutukaupunkien saavutettavuus tulevaisuudessa, sparrausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) arvioi seutukaupunkiohjelman luovutustilaisuudessa.
Reilun 10 000 asukkaan Huittisissa tilanne tiedetään hyvin. Seutukaupungeissa toimii yli 60 000 yritystä, joista Huittisten osuus on 1 200.
-Kaupunkien elinvoiman kehittäminen on riippuvainen osaavan työvoiman turvaamisesta yrityksille. Tässä korostuu ammatillisen koulutuksen rooli ja sen yhteys yrityksiin. Vahvempaa yhteyttä tarvitaan, sillä tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu yhä enemmän yrityksissä, painottaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.
Huittinen lukeutuu seutukaupunkien parhaaseen A-ryhmään. Viime notkahtanut väestökehitys kuitenkin pistää kaupunginjohtajan pohtimaan tilannetta.
-Meidän vahvuus on monipuolinen ja elinvoimainen yrityspohja, jonka varaan kaupungin kasvu on perustunut. Yrityksiin tarvitaan lähivuosina paljon uutta työvoimaa ja tämän johdosta etenkin ammattikoulutuksen säilyminen paikkakunnalla on erittäin tärkeä asia.
-Iso haaste meille on väestökehitys. Viime se hieman yllättäen väheni, kun syntyvyys laski ja kuolleisuus nousi. Kun myös muuttotappiota syntyi, niin tästä tuli miinusta, Jyrki Peltomaa pohtii.
Työtä on – asuntoja ei
Laitila on pystynyt tähän saakka pitämään hyvän sykkeen yllä, kiitos monipuolisen elinkeinorakenteen. Kaupungissa on käytännössä täystyöllisyys, kun työttömyysaste on vain 4,5 prosenttia.
– Olemme osoitus siitä, että seutukaupunki voi pärjätä omillaan, kun taustalla on hyvin laaja ja monipuolinen yritystoiminta. Laitila on huikea osoitus siitä, että täällä on mahdollista mennä laaja-alaisesti eteenpäin. Kaupungin rooli on mahdollistaa yritystoiminnan kehitys. Pitää pyrkiä siihen, ettei koskaan sanottaisi yritykselle ei, toteaa seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.
Ongelmiakin toki löytyy. Laitilassa kehityksen pullonkaulana on asuntopula.
– Kaupungin kaikki omat vuokra-asunnot ovat täynnä. Aran kriteeristö ei ole myötämielinen seutukaupunkeja kohtaan. Asuntopolitiikan ongelmat voitaisiin ratkaista muullakin tavalla, kuin yhdellä koko maan kattavalla kriteeristöllä. Tilanne meillä Varsinais-Suomen ja Satakunnan suunnalla on aivan toinen, kuin seutukaupungeilla Itä-Suomessa, Luukkonen vinkkaa.
Seutukaupunkiohjelma valmistui ja luovutettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 19.6.2018. Kaupungistumistrendin voimistuessa on merkityksellistä, että seutukaupunkien ja keskuskaupunkien välille luodaan yhteys, jonka avulla kaupunkipolitiikan kokonaisuutta voidaan kehittää.
Seutukaupunkiohjelma valtioneuvoston sivuilla
