ICT-rahoitusta ja työnjakoa koskevat linjaukset kaipaavat vielä konkretiaa

Sote-ICT:n kehittämiseen hallituksen puoliväliriihessä linjattu 1 miljardin euron panostus vuosille 2018-21 on merkittävä päätös, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.

– Useiden asiantuntijoiden toimesta on arvioitu lisäpanostusten suuruusluokaksi tulevana nelivuotiskautena yli 1mrd euroa. Tämä vaikuttaa olevan linjassa kehysriihessä tehtyjen linjausten kanssa, Vainio sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että rahoitusta koskevat linjaukset jäävät epämääräisiksi ja erityisesti maakuntien perustamiseen liittyvä välttämättömien tietojärjestelmämuutosten riittävä rahoitus jäi vielä roikkumaan ilmaan.

– Välttämättömien kertaluonteisten ICT-muutoskustannusten suuruus on vähintään 500 milj. euroa, josta merkittävä osa tarvittaisiin muutosten käynnistämiseen jo syksyllä 2017.

– Tätä rahoitustarvetta ei ratkaista uusilla yhtiöillä vaan maakuntien valmisteluorganisaatioille suunnattavalla riittävällä rahoituksella.

Vainion mukaan päätöksiä esimerkiksi muutoksen valmistelutehtäviin rekrytoitavista henkilöistä pitäisi pystyä tekemään hyvissä ajoin ennen väliaikaishallinnon käynnistämistä.

– Mikäli väliaikaishallinnon käynnistäminen viivästyy tai jää puutteellisesti resursoiduksi, uhkaa tämä maakuntien perustamisen 2019 aikataulua. Tulee myös huomioida ettei lisärahoituksella voida ostaa lisäaikaa tai muuttaa esimerkiksi valinnanvapausmallin laajan käynnistämisen mahdottomaksi todettua aikataulua tietojärjestelmätoteutusten osalta mahdolliseksi

Hallitus kertoi myös, että valtio perustaa SoteDigi-kehitysyhtiön luomaan tietojärjestelmiä asiakas- ja potilastiedoille.

”Keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden ja –tehokkuuden lisääminen siten, että maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen”, hallituksen linjauksessa sanotaan.

Puoliväliriihen infossa pääministeri Juha Sipilä, kesk., kertoi, että yhtiössä rakennetaan yhteensopivaa alustaa sote-uudistuksen ja maakuntien tarpeeseen. Hallitus pääomittaa yhytiön perustamista 90 miljoonalla eurolla.

Tarkoitus on Sipilän mukaan luoda alusta jossa eri järjestelmät voivat toimia rajapinnoilla.

– Ei siis tehdä uutta järjestelmää vaan alusta, Sipilä korosti.

Vainion mukaan linjaus uudesta kehittämisyhtiöstä on otettu ristiriitaisin tuntein vastaan kentällä.

– Sinänsä hyvä että päätöksiä rahoituksesta saatu tältä osin, mutta eri nykyisten ja kaavailtujen kansallisten organisaatioiden työnjaon epäselvyys hämmentää.

– Nykyisten kansallisista ratkaisuista vastaavien organisaatioiden, kuten Kelan, lisäksi vaikuttaisi että ollaan rinnakkain perustamassa kolmea tai neljää uutta maakuntien ja sote:n ICT-palveluihin liittyvää uutta yhtiötä. Sekä nykyisten että uusien organisaatioiden työjako kaipaisi pikaisia tarkennuksia.