Jääviyshaasteet ovat hyvinvointialueiden riesa ja voivat vaikuttaa alue- ja kuntavaalien ehdokasasetteluun – Päättäjien haluttomuus myöntää jääviytensä on johtanut jääviyksistä äänestämiseen
Kymenlaakson aluehallituksen puheenjohtajan Nina Braskin mukaan jääviyshaasteet tulevat pahaan saumaan, kun alueilla pitäisi noudattaa mm. kehysriihen päätöksiä ja muutenkin kyetä päätöksentekoon. Kaikki päätöksenteko jähmettyy. Demokratia ei toimi, valmistelu ei etene, ja silloin jää kyllä säästöt saamatta, ne vähäisetkin mitä nyt yritetään hakea, Brask sanoo. Kuva: Kari Långsjö
Hyvinvointialueiden hallitusten haasteet päätöksentekokyvyssä ryöpsähtivät esiin viimeistään Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen myötä toukokuun alussa.
Päätös keskeytti palveluverkkotyön, jota Siun sote pyrkii jatkamaan tilapäisen valiokunnan voimin.
Haaste on tiedossa muuallakin. Kymenlaakson hyvinvointialueen hallitus päätti vastikään valmistella kaksi päätöstä uudelleen ehkäistäkseen vastaavanlaiset ristiriidat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aiemmin talvella samaan ongelmaan törmättiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa) jääviyskysymys on ollut esillä jo vuoden verran, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).
Eloisa on myös muuttanut toimintaansa saamiensa lausuntojen pohjalta jo viime vuonna.
Lausuntoja on pyydetty useilta oikeusoppineilta ja hyvinvointialueita edustavalta Hyvililtä.
– Olemme tavallaan ennakoineet päätöksen, joka tuli Pohjois-Karjalan osalta.
Vaikka jääviydet on jo ”vedetty tiukille”, niistä on edelleen jatkuvaa erimielisyyttä, Heikki Laukkanen sanoo. Jääviyskysymykset eivät ole helppoja päättäjille silloinkaan, kun ne näyttävät ilmeisiltä. Käytännössä Etelä-Savossa on äänestetty jääviyksistä ja suljettu äänestyksessä jääveiksi todetut pois kokouksista viime vuodesta saakka.
–Olemme myös äänestäneet jääviyksistä hallituksessa. Osa on sitä mieltä, että olemme tulkinneet liian tiukkaan jääviyksiä.
–Hallinto-oikeuden ratkaisu on linjassa sen kanssa, miten me olemme eläneet. Olemme jäävänneet juuri niin kuin hallinto-oikeus linjasi, Laukkanen viittaa Siun soten saamaan päätökseen.
Oikeusoppineilla eriäviä näkemyksiä
Oman mausteensa soppaan tuo se, että oikeusoppineetkin ovat eri näkökannoilla. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa, että julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen ”tyrmäsi” Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen jääviysongelman. Pohjolaisen mukaan juridista jääviyttä ei syntisi, vaikka kunnanhallituksen jäsen olisi päättämässä myös aluehallituksessa.
Laukkasen mukaan Etelä-Savossa on noudatettu julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen, hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin lausuntoja.
Voutilaisen lausunnossa on arvioitu Etelä-Savon hyvinvointialueen pyynnöstä Savonlinnan kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyttä osallistua palvelujen tuotantosuunnitelman käsittelyyn hyvinvointialueen aluehallituksessa.
– Jos arvioidaan, että Savonlinnan kaupunki on intressenttiasemassa käsiteltävään palvelujen tuotantosuunnitelmaan nähden, muodostuu Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsenelle yhteisöesteellisyystilanne hallintolain 28.1 §:n 5 kohdan nojalla riippumatta siitä, onko kaupunginhallituksen jäsen osallistunut asiankäsittelyyn Savonlinnan kaupunginhallituksessa, Voutilaisen lausunnossa todetaan.
Lausunto on laadittu toukokuussa 2023. Voutilainen muistuttaa myös, että ”lisäksi on syytä huomioida, että kaupunginhallituksen jäsenen voi olla mahdotonta toimia riippumattomasti tilanteissa, joissa aluehallituksessa ikään kuin priorisoidaan eri kuntien välille tehtäviä sopeuttamistoimia sosiaali- ja terveyspalvelujen laajuudessa ja tasossa”.
Johtopäätöksenä Voutilainen on ehdottanut Eloisalle jääviyksien selvittämistä etukäteen, ja näin hyvinvointialue on myös toiminut.
Erikoisia tilanteita hallituksissa
Jääviys on aiheuttanut eriskummallisia tilanteita runsaiden jääviyksien vuoksi.
Eloisan toiminnan käynnistämisestä seuranneessa Vaalijalan kuntayhtymän lakkauttamisessa on hallintoriita kuntien kanssa, ja aluevaltuusto asetti jo vuosi sitten väliaikaisen toimikunnan, kun hallituksesta ja sen varajäsenistä ei saatu kasaan lainvoimaista toimielintä.
– Tällä hetkellä hetkellä meidän 13 jäsenestä viisi ei ole ollut jäävejä käsittelemään palveluverkkoja koskevia asioita, Laukkanen kertoo aluehallituksen tilanteesta.
– Emme ole saaneet 13 hengen hallitusta varajäsenilläkään täysimääräiseksi. Parhaimmillaan olemme saaneet 11 lainvoimaista jäsentä mukaan kun on otettu varajäsenet.
Laukkanen ennustaa, että tulevien vaalien jälkeen puolueet joutuvat miettimään, voidaanko tilannetta jotenkin helpottaa. Suuri osa aluepäättäjistä on myös kuntapäättäjiä.
– Kunta- ja aluevaalit ovat samaan aikaan ensi keväänä. Varmaan ihmiset valitsevat, kummalle puolelle he tulevat päätöksentekijöiksi.
Vastikään aluehallitusten puheenjohtajille kerrottiin ministeriöistä, että lakia ei ehditä muuttaa ennen vaaleja.
–Toinen ongelma on, että kaikki hyvinvointialueen työntekijät ovat jäävejä aluehallituksiin.
– Kunnissa jääviys tulee siitä, että on suoraan kunnanhallituksen tai kaupunginhallituksen alaisuudessa, mutta suurimmalla osalla hyvinvointialueista henkilöstö on suoraan hallitusten alaisia eikä lautakuntien alaisia. Tämä johtaa siihen, että 200 000 ihmistä on jäävejä osallistumaan aluehallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, Laukkanen viittaa hyvinvointialuetyöntekijöiden määrään.
Etelä-Savossa on yksi väliaikainen toimikunta vastaavassa roolissa. Kaksi aluehallituksen jäsentä erosi kunnanhallituksen jäsenyydestä voidakseen toimia aluehallituksessa.
– Koko Suomessa on tämä tilanne, Heikki Laukkanen sanoo.
Maanantaina Pohjois-Savon hyvinvointialue tiedotti, että se on tehnyt eräät päätöksensä uusiksi.
– Kaksoisroolissa olevien päättäjien esteellisyyksien osalta on ollut erilaisia näkemyksiä hyvinvointialueilla ja myös oikeusoppineiden kesken. Jotta eturistiriitaa ja esteellisyyttä ei päätöksenteossa pääse syntymään, linjasi aluehallitus kokouksessaan 8.4.2024 yhteiset selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi, tiedottessa kerrotaan.
Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on töymätty jääviyshaasteisiin, uutisoi Yle.
Kymenlaaksossa päätöksiä uusiksi
Kymenlaaksossakin esteellisyyden syntymisestä on keskusteltu, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.).
Ajoittain keskustelu on ollut kipakkaa, sillä osalle päättäjistä on vaikea hyväksyä esteellisyysperusteita.
– Meillä on esimerkiksi hallituksessa useampi sellainen, jotka ovat jonkun kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseniä. Siinä syntyy hallintolain mukaan kaksoisrooli, Brask sanoo.
Hyvinvointialueiden organisaatiot ja päätöselinten roolit ja päätösvalta vaihtelevat. Jos lautakunnalla on esimerkiksi palveluverkon valmisteluvastuu, jäsenen toiminta liittyy myös omaa kuntaa koskevaan päätöksentekoon ja esteellisyys voi syntyä.
Kymenlaaksossa keskustelua on syntynyt myös siitä, että kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen istuu hyvinvointialueen palvelulautakunnassa, ja heistä tulee palveluverkkoasioissa esteellisiä.
Aihe on kipeä ja aiheuttanee lisää valituksia Siun soten oikeusratkaisun jälkeen, Nina Brask arvioi.
Kymenlaaksossa aluehallitus päättikin itse käsitellä kaksi päätöstä uudelleen varmuuden vuoksi
– En halua puheenjohtajana ottaa tietoisesti riskiä, että tulee menettelyvirhe tai esteellisyysperuste, Brask sanoo.
Käytännössä tämä merkinnee kuukausien viivettä palveluverkkoratkaisun toimeenpanoon Kymenlaaksossa.
Aluehallitusten puheenjohtajien tapaamisessa ministeriöstä oli kerrottu, että ennen vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleja lainmuutosta ei valmisteilla.
Tämän vahvisti Kuntalehdelle myös hyvinvointialueiden ohjausosaston ma. osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä. VM käynnistää asiasta selvityksenm mutta vuoden 2025 vaaleihin se ei vaikuta.
Tilanne on hankala hyvinvointialueille, joiden pitäisi tehdä kovia päätöksiä mm. kehysriihen linjausten vuoksi.
– Kaikki päätöksenteko jähmettyy. Demokratia ei toimi, valmistelu ei etene, ja silloin jää kyllä säästöt saamatta, ne vähäisetkin mitä nyt yritetään hakea.
Kun hyvinvointialueet aloittivat, eteen tuli se tosiasia, että lain mukaan hyvinvointialueen työntekijä ei voi toimia hyvinvointialueen hallituksessa.
Kymenlaaksossa joutui heti hyvinvointialueiden toiminnan alussa aluehallituksesta sivuun kaksi luottamushenkilöä, jotka toimivat hyvinvointialueen palveluksessa. Heistä Minna Suomi (sd.) pyysi itse eroa mutta Jari Larikka (kok.) ei suostunut eroamaan. Aluehallitus erotti Larikan, joka vei tapauksen eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi.
Tällaisia nykylainsäädännön ja sen tulkinnan mukaan vaalikelvottomia hallitustyöhön on Suomessa noin 200 000, Eloisan hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen muistuttaa.
Siun sote valitsi tilapäisen valiokunnan tien
Siun soten hallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.) uskoo, että lähikuukaudet näyttävät, kuinka yleiseksi tilapäisen valiokunnan kautta toimiminen muodostuu.
Pohjois-Karjalassa tämän ratkaisun käyttäminen oli Mustosen mukaan ”tietty välttämättömyys”.
Käytännössä tilapäinen valiokunta siis mahdollistaa Siun soten palveluverkkotyön jatkamisen – kunhan valtuuston hyväksyntä tulee kesäkuussa.
– Tämä on se keino, Mustonen sanoo.
Hän muistuttaa, että samalla tavoin kaupunginvaltuustossakin voidaan asettaa tarvittaessa tilapäinen valiokunta tietyntyyppisten päätösten tekemiseen.
Pohjois-Karjalassa jääviyksistä ei ole tullut eripuraa, Mustonen sanoo.
Heikki Laukkasen tavoin hän arvioi, että ensi vuonna kunta- ja aluevaaleissa päättäjät joutuvat käytännössä valitsemaan alueen ja kunnan väliltä, jos tähtäävät hallituspaikoille. Esteellisyyttä ei synny valtuustossa.
Aluevaaleissa 2022 oli paljon ehdolla kuntavaaleissa 2021 valittuja.
Jos monet alkavat valita joko alueen tai kunnan päätöksenteon, riittävätkö ehdokkaat eri päätöksentekotasoille?
– Niin. Hyvä kysymys.
Aiemmin aiheesta:
