Kuntaliitto haluaa mukaan sote-uudistuksen valmisteluryhmiin

Kuntaliitto haluaa mukaan sote-uudistuksen lainvalmistelutyöryhmiin, koska vain siten valmistelun laatu ja lopputulos voidaan varmistaa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Valmistelun avoimuus ja valmistelusta kertominen ja sen pohtiminen yhdessä kuntakentän kanssa herättivät runsaasti keskustelua Kuntaliiton järjestämässä Sote-tulevaisuuspäivä-seminaarissa tänään Kuntatalolla.

Kuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa syksyllä alkanutta, Rinteen hallituksen linjaamaa, sote-uudistuksen valmistelua kutsuttiin suljetuimmaksi 30 vuoteen. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valmistelun virkamiestyönä. Kunnat pääsevät ääneen silloin, kun pyydetään lausuntoja.

Avoimia kysymyksiä kuntien näkökulmasta liittyy uudistuksen aikatauluun, kuntien ja maakuntien työnjakoon, rahoitukseen, tapaan jolla Rinteen hallituksen linjaamat maakunnat rakennetaan. Epävarmuus vaikuttaa käytännön valmisteluun.

Minna Karhusen mukaan kunnat ovat valmistelusta ”lähes täydellisesti ulkona”.

– Pettymystä lisää se, että kuntien taloustilanne on historiallisen surkea. Sen luulisi tekevän kuntien kuulemisesta entistä tärkeämpää.

”Kahdensuuntainen vuorovaikutus uudistuksen ympärillä ei toimi”

Viesti talouspaineesta ja epävarmuudesta on kuulunut kuntakentältä moneen kertaan syksyn aikana. Se kuului myös keskiviikon seminaarissa usealta taholta.

Pirkanmaan sote-muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan ”radiohiljaisuutta” uudistuksen ympärillä on kestänyt pian yhdeksän kuukautta, eli siitä asti, kun Sipilän hallituksen sote-uudistus ajoi karille virallisesti 8. maaliskuuta.

Pirkanmaa teki Herralan mukaan ”historiallisen päätöksen” toukokuussa, kun kunnat lähtivät yhdessä suunnittelemaan sote-tulevaisuutta alueelle. Herrala ihmetteli, miksei viime hallituskauden sote-valmistelua huomioitu paremmin ja taattu hyvän valmistelutyön hyödyntämistä seuraavan hallituksen aikana.

– En ole nähnyt 20 vuoteen sellaista tekemisen iloa ja kulttuuria uudistaa rohkeasti. Siltä katkaistiin siivet, Herrala viittasi tapaan, jolla hänen näkemyksensä mukaan uudistamiseen tuli katko hallituksen vaihduttua.

FCG:n toimialajohtaja Sami Miettinen kertoi kartoituksesta, jota FCG tekee Kuntaliiton kanssa kuntapohjaisen sote-valmistelun etenemisestä. Pirkanmaan ohella monissa kunnissa ja maakunnissaon jatkettu itsenäisesti tai yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa sote-palvelujen uudistamista mm. edellisen hallituskauden aikana vauhtiin päässeen uudistamisen pohjalta.

Omatoimisen uudistamisen toivotaan mahtuvan nyt käynnissä olevan uudistuksen raameihin, mutta epävarmuus tulevan rakenteen vaikutuksesta ja huoli talouden kestävyydestä leimaavat valmistelua

Sami Miettisen mukaan selvityksestä välittyvä vahva viesti on, että valtion ja Kuntaliiton kuntien edustajana pitäisi istua samaan pöytään yhdessä miettimään linjauksia.

– Tarvitaan tulkkia kentän suuntaan, mitä valtion päässä tapahtuu, ja toisaalta viestinviejää valtiollisiin pöytiin.

-Tietyllä tavalla kahdensuuntainen vuorovaikutus ei tämän uudistuksen ympärillä toimi, ja se aiheuttaa paljon epävarmuutta kentällä ja myös oloa, että kentän ääni ei kuulu. Tämä viesti pitäisi ottaa vakavasti, Miettinen sanoi.

”Dialogi ei riitä”

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen muistutti seminaarikeskustelussa, että Kuntaliitto haluaa mukaan keskusteluun siksi, että varmistetaan kuntien erilaisuuden huomioiminen, eikä kaikkia kuntia katsota ”yhtenä rivinä”.

-Se ei ole realismia yhdenkään kaupungin tai kunnan kannalta. Siellä taustalla on 294 todellisuutta ensi vuoden alusta alkaen, Lehtonen muistutti.

Seminaarissa sosiaali- ja terveysministeriötä edustanut pääsihteeri Päivi Salo sanoi olevansa dialogin lisäämisen kannalla.

Salo sanoi tulleensa valmisteluun mukaan lokakuussa ”valmiiseen kehikkoon”, siis sen jälkeen kun valmistelukokoonpanosta linjattiin. Hän arvioi, että virkamiesvetoisen valmistelun taustalla on pyrkimys saada uudistus vauhdilla käyntiin.

– Tarkoitus ei ole, etteikö alueita tai sidosryhmiä otettaisi mukaan lainvalmisteluun.

– Itse kannatan sitä, että pitää olla dialogi myös lainvalmistelun puolella mukana.

Minna Karhusta Päivi Salon lupaus dialogin lisäämisestä ei tyydyttänyt.

– Kysymys ei ole dialogista, keskustelusta, vaan kyse on siitä, että kunnat ja niiden edustajina Kuntaliitto pitää ottaa mukaan valmisteluun. Se on ainoa tapa varmistaa valmistelun laatu ja lopputulos, Karhunen sanoo Kuntalehdelle.

Uudistus vie kunnilta merkittävästi verotuloja ja valtionosuuksia ja henkilöstöä, Karhunen muistuttaa.

– On erittäin kummallista, että luovuttava organisaatio ei ole mukana.

Kun työryhmät asetettiin, Kuntaliitto esitti niistä jokaiseen omaa asiantuntijaansa jäseneksi.

Karhunen muistuttaa, että virkamiesvalmistelulla vauhdilla uudistuksessa eteenpäin pyrkiminen voi jättää lakiesityksiin korjattavaa eduskunnassa, kun helpompaa ja järkevämpää olisi korjata valmistelun alkuvaiheessa.

– Kyse on Kuntaliiton huolesta siitä, että uudistus todella onnistuu, Karhunen painottaa.