Lähisuhdeväkivaltaa vähentäville ohjeille on tilausta erilaisissa kodeissa ja eri puolilla Suomea – ”Turvakodeissa lähes joka kymmenes aikuinen asiakas on mies”
Myös miehet kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa. Kuva: Pixabay
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen verkkosivuille on laadittu ohjeet, miten pitää toimia, jos kohtaa lähisuhdeväkivaltaa.
Ja näitä ohjeita toivotaan myös eri järjestöjen ja kuntien hyödyntävän omissa kanavissaan ja mahdollisissa asiakaskohtaamisissa, Pohde tiedottaa.
Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kemiallista, kulttuurista, uskonnollista tai kunniaan liittyvää. Väkivaltaa on myös vaino, laiminlyönti, väkivallan uhka ja väkivallalle altistuminen.
Näihin ongelmakohtiin liittyvää tietoa on tärkeää jakaa, sanoo Pohteella lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä vastaava osallisuus-, yhdyspinta- ja hyvinvointikoordinaattori Iida-Maria Bimberg.
– THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla merkittävissä määrin.
– Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on tärkeä tehtävämme. Haluamme varmistaa, että apu löytyy helposti ja nopeasti.
Myös miehillä vaikeaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä.
Tutkimusten päätulokset osoittavat, että naisista lähes joka kymmenes ja miehistä noin viisi prosenttia koki fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa.
Naiset kokivat myös miehiä useammin fyysistä tai henkistä väkivaltaa parisuhteessa.
– Tutkimusten perusteella tiedetään, että parisuhdeväkivallan seuraukset ovat useimmiten vakavampia naisille kuin miehille. Kuitenkin myös miehet kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa. Esimerkiksi turvakodeissa lähes joka kymmenes aikuinen asiakas on mies, toteaa erikoistutkija Johanna Hietamäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Lähi- ja parisuhdeväkivallan kokemuksista raportoivat eniten nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ja miehet.
Fyysistä tai henkistä lähi- tai parisuhdeväkivaltaa kokevien osuuksissa ei ollut eroja koulutusryhmien välillä, Terve Suomi -tutkimuksen päätuloksista kerrotaan.
Palvelut kuntoon
Edellä mainituista Terve Suomi -tutkimuksen päätuloksista on nostettu esiin johtopäätöksinä muun muassa se, että henkinen väkivalta on yleistä ja sen tunnistamiseen tulee kiinnittää sosiaali- ja terveyspalveluissa huomiota.
Lähi- ja parisuhdeväkivallan kokemuksista systemaattisesti kysyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää henkilön taustasta riippumatta.
THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa edellä mainituista väkivaltakokemuksista ja -tuloksista ovat kirjoittaneet ja niitä ovat tutkineet Hietamäen lisäksi Taina Laajasalo, Jenni Krogell sekä Mimmi Koukkula.
Koulutusta henkilöstölle
Työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on jatkettava. Ja tätä työtä myös Pohteen kautta tehdään, Iida-Maria Bimberg kertoo.
– Tavoite on lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta lähisuhdeväkivallan ehkäisystä. Tulemme viestimään lisää ja kampanjoimaan yhteistyökumppaniemme kanssa.
Tavoitteita ovat esimerkiksi henkilöstön osaamisen vahvistaminen lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja yhteistyöverkostojen luominen kuntien ja järjestöjen kanssa.
Bimberg huomauttaa, että myös Pohteen sivuilta löytyy lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja ehkäisemiseen liittyvien ohjeiden lisäksi myös tietoa järjestöistä sekä niiden tarjoamasta tuesta lähisuhdeväkivallan uhreille, tekijöille ja todistajille.
Lue myös:
