Laki hoitajamitoituksesta viivästyy parilla kuukaudella - sote-valiokunta ei yksimielinen, huoli rahoituksen kantavuudesta nousi esiin
Kuva: Seppo Haavisto
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa ns. hoitajamitoitusta koskevan lain voimaantulon siirtämistä kahdella kuukaudella. Sote-valiokunta julkaisi mietintönsä lakiesityksestä maanantaina.
Lakiesitys ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta toisi lakiin velvoitteen vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Henkilöstömitoituksessa otettaisiin huomioon välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö.
Lain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa. Nyt valiokunta ehdottaa lain voimaantulon siirtämistä kahdella kuukaudella. Henkilöstömitoitus nousee vähitellen siten, että kuluvan vuoden lopulla vaatimus on 0,5, ensi vuonna 0,55 ja seuraavana vuonna 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Muilta osin laki tulee voimaan 1.10.2020.
Lakiin lisätään myös säännös palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Myös velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää alkaisi siirtymäajan päättyessä 1.4.2023.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
RAI-järjestelmän tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeista ja palveluista sekä vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluissa.
Toteutuuko rahoitusperiaate?
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös rahoitusperiaatteen toteutumiseen lakiuudistuksessa.
– Valiokunta on myös katsonut, että kunnille osoitettavat rahoitustehtävät eivät itsehallinnon perustuslain suojan takia saa suuruutensa puolesta heikentää kuntien toimintaedellytyksiä tavalla, joka vaarantaisi kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja siten myös omasta hallinnostaan, perustuslakivaliokunta muistutti aiempiin lausuntoihinsa viitaten.
Rahoitusperiaate sisältyy myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9 (2) artiklaan. Sen mukaan paikallisviranomaisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muissa laeissa.
Perustuslakivaliokunta muistuttaa lausunnossaan, että rahoitusperiaatteen toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta kunnille lakisääteisen hoitajamitoituksen toteuttamiseksi joko täysimääräisesti tai ainakin siten, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tästä velvoitteestaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös alueelliset erot mitoituksen toteutumisessa ja työvoiman saatavuusongelmissa saattavat siten aiheuttaa epävarmuuksia rahoitusperiaatteen toteutumiselle yksittäisten kuntien osalta.
Oppositiopuolue kokooomuksen edustajien jättämässä vastalauseessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön kiinnitettiinkin huomiota mm. juuri rahoituksen riittävyyteen.
– Kuntien selviämiseen mahdollisista uusista velvoitteista, kuten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus, liittyy merkittäviä riskejä, sillä samaan aikaan kuntien peruspalveluiden tarve tullee merkittävästi kasvamaan koronakriisin jälkivaikutuksena.
– Hallitusohjelmassa vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan suunnattu rahoitus on täysin riittämätön ja julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetty lisärahoitus lepää tyhjän päällä, kokoomuksen jäsenten vastalauseessa sanotaan.
Kuntaliitto: Henkilökunnan tarve kasvaa 75 prosenttia kolmessa vuodessa
Kuntaliiton keväällä tekemän kuntakyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastanneista kunnista piti tarpeettomana mm. hoitajamitoituksen nostamista nykyisestä. Myös hoitotakuun kiristämistä ja oppivelvollisuusiän nostamista nykyisessä koronatilanteessa ja vallitsevassa kuntatalouden tilanteessa pidettiin tarpeeettomana erityyppisissä ja erikokoisissa kunnissa.
Kuntaliiton viime syksynä tekemän arvion mukaan henkilökunnan tarve iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 prosenttia vuonna 2023, kun uusi mitoitus tulee voimaan. Viidentoista vuoden kuluttua tarve olisi kasvanut 129 prosenttia, runsaaseen 45 000 työntekijään.
Laskelmat osoittavat, että kustannusten nousu ja henkilökunnan tarve hiipuvat merkittävästi, kun kunta suosii ikääntyneiden kotona asumista.
– Jos 0,7-mitoitus tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoi tuolloin.
Eduskunta keskustelee tänään hoitajamitoitusta koskevasta lakiesityksestä.
Aiheesta aiemmin:
