Nuorten itsetuhoisuus hälyttävän yleistä – MIELI ry haluaa itsemurhien ehkäisyn hyvinvointialueiden strategioihin

Nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut ovat lisääntyneet selvästi MIELI ry:n Kriisipuhelimessa alkuvuonna.

Tammi-elokuussa 18–29-vuotiaiden kanssa käytiin 13 % enemmän itsetuhoisuutta koskevia keskusteluja kuin samaan aikaan viime vuonna, ja sama kehitys näkyy 12–29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa, järjestö tiedottaa.

Erityisesti naisten itsetuhoisuus on kasvussa tilastojen mukaan. Kriisipuhelimessa nuorten naisten kanssa käydyt keskustelut itsetuhoisuudesta lisääntyivät tammi-elokuussa lähes viidenneksellä.

Tänä vuonna lähes 300 Kriisipuhelimeen soittanutta nuorta on ollut päivystäjän mukaan akuutissa itsemurhavaarassa. Itsemurhavaara arvioidaan suureksi, mikäli soittajalla on konkreettinen suunnitelma tai tuore itsemurhayritys takana.

– Huomion tulisi olla itsemurhakuolemien lisäksi myös itsetuhoisuudessa ja ratkaisuissa vähentää nuorten pahaa oloa. Erityisesti nuorilla itsetuhoiset ajatukset ovat aivan liian yleisiä, sanoo MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman tiedotteessa.

Työryhmät hyvinvointialueille?

MIELI ry:n kriisikeskustoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan ongelmana on edelleen palveluvaje, jota on kertynyt koronan aikana.

Nuorisopsykiatrian osastot ovat täynnä tai ruuhkautuneita, eikä itsetuhoisen ole helppo päästä hoitoon.

Vesikansan mukaan kaikkien hyvinvointialueiden strategioissa tulisi näkyä jatkossa itsemurhien ehkäisy ja joka alueella pitäisi olla aktiivisesti kokoontuva itsemurhien ehkäisyryhmä. Avun saamista parantaisi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva terapiatakuu.

– Jos itsemurhien määrää halutaan saada laskemaan, jokaiselle ihmiselle tulee olla tarjolla pääsy matalan kynnyksen keskusteluapuun mahdollisimman pian, Vesikansa sanoo.

Suomi Euroopan synkkää kärkeä

Tilastokeskuksen mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Suomessa nuorilla 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli 26 prosenttia.

Itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -suosituksen mukaan itsemurhien esiintyvyys vaihtelee maiden välillä ja sisällä suurimmillaan kymmenkertaisesti, ja vaihtelun tiedetään osaltaan kytkeytyvän ainakin taloudellisiin ja kulttuuritekijöihin.

Suomi on ollut myös maailman itsemurhien esiiintyvyystilastoissa kymmenen suurimman joukossa. Viimeisten 30 vuoden aikana itsemurhien ilmaantuvuus Suomessa on kuitenkin puolittunut.

Lauantaina 10. syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Teemapäivän tavoitteena on lisätä tietoa itsemurhista ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.

Tänä vuonna MIELI ry:n itsemurhien ehkäisypäivän kampanjan keskiössä ovat vähemmistöjen edustajat. Haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön kuuluminen voi lisätä itsemurhariskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä itsemurhariski voi olla jopa 3–4-kertainen muuhun väestöön nähden.

– Haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöt kokevat usein ympäristön asenteista johtuvaa kuormitusta, kuten syrjintää. Tällainen vähemmistöstressi voi heikentää merkittävästä yksilön mielenterveyttä. Yksi keino vähentää itsemurhariskiä onkin luoda hyväksyvä ja turvallinen ympäristö kaikille. Siihen voi jokainen osaltaan vaikuttaa, Frans Horneman sanoo.

Lue myös:

Kriisipuhelin avaa ukrainan- ja venäjänkieliset linjat – Yhä useammin keskusteluapua tarvitseva on nuori mies

Tutkimus: Mielenterveyspalvelut tuntuvat riittämättömiltä kouluissa – ”Moni lapsi ja nuori kokee toistuvia arviointijaksoja”

Väitös: Lasten psyykkinen oireilu ei lisääntynyt 25 vuoden tarkastelussa mutta avun hakeminen on moninkertaistunut – Yksinäisyys on pysynyt yleisenä

Koronavuosi näytti nuorten psykososiaalisen tuen valtavan tarpeen – ”Intensiivinen osallisuus voi syntyä myös etäyhteydellä”

Mielenterveyspalvelut eivät nouse pinnalle työllistämiskeinoissa – Tutkimustietoa ei ole tarpeeksi

Sotessa hyvä pohja mielenterveyden edistämiselle – ”Meillä ei ole varaa olla satsaamatta mielenterveyteen”, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi

Omat kovat kokemukset ajoivat Olavi Sydänmaanlakan katunuorten ja mielenterveysongelmaisten auttajaksi – ”Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan”