Notifikaation sivuuttamisesta on Eurooppaoikeuden professorin mukaan ”ainakin kaksi seurausta”
Hallitus on pitkin EU-notifikaatiosta käytyä keskustelua pitänyt kiinni päätöksestään olla hakematta notifikaatiota vaikka tunnistaakin päätöksestä koituvien taloudellisten seuraamuksien mahdollisuuden. (Arkistokuva: VNK / Laura Kotila)
Hallituksen päätöksellä olla lähettämättä sote-lakipakettia ja maakuntayhteisölle suunnattua valtion takausta EU:n notifioitavaksi on Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan ainakin kaksi seurausta.
– Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai muu kansallinen tuomioistuin voi tuomita valtiontuen takaisinperinnän pelkän notifioimattomuuden vuoksi, ja luotonannossa niin sanottu nollariskiominaisuus voidaan menettää, jollei lainoja ole notifioitu, Raitio kertoo Kuntalehdelle.
KHO:n mukaan notifiointi olisi ainoa tapa saada järjestelmälle oikeusvarmuus. Hallitus on pitänyt kiinni päätöksestään, että valinnanvapauden sisältämää sote-lakipakettia ei notifioida, vaikka mahdolliset seuraamukset ovat tiedossa.
Yksi hallitusta jarruttava tekijä on aikataulu, perusteena on myös notifioinnin hankaluus, kun pykäliä tai virallista varmuutta toimeenpanosta ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila mainitsi aiemmin tällä viikolla tämän hankaluuden tulleen esiin STM:n muistiossa vastauksessa tietopyyntöön, jonka perustuslakivaliokunta lähetti hallitukselle. Lakipaketteja käsittelevä eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli torstaina valtioneuvoston tekemää lisäselvitystä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Perustuslakivaliokunta pyysi hallitukselta mm. ”olennaisesti tarkempaa oikeudellista tarkastelua ehdotetun järjestelmän suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn erityisesti notifikaation tarpeellisuuden näkökulmasta”.
KHO arvioi viime joulukuussa lähettämässään lausunnossa, että notifiointi olisi ollut mahdollista toteuttaa ennen kaavaillun lainsäädännön voimaantuloa niin, että komission näkemyksestä mahdollisesti aiheutuvat muutostarpeet voidaan ottaa huomioon ennen sitä.
Valtiontukianalyysi laahaa
Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto voisi päättää omavelkaisen valtiontakauksen myöntämisestä maakunnille siirtyvien velkojen vakuudeksi. Maakunnalle voitaisiin myöntää valtion lyhtyaikaista rahoitusta tai valtiontakauksia erityisesti lyhtyaikaisten maksuvalmiusongelmien hoitamiseksi.
Juha Raitio on yhdessä Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden dosentin Samuli Miettisen kanssa tarkastellut notifikaation, valtiontukien ja takausten pätevyyttä.
– Valtiontuen pätevyys voi nousta esiin kansallisessa tuomioistuimessa, jos sitä pyydetään arvioimaan notifioinnin tarvetta, tai komission tekemän arvioinnin yhteydessä, jos komissio tutkii asiaa esimerkiksi sille ilmoitettujen tietojen perusteella. Komissio voi aloittaa tuen luonteen tutkinnan omatoimisesti tai esimerkiksi kilpailijan tekemän kantelun perusteella, Raitio ja Miettinen muistuttavat.
– Valtiontuen notifiointi sulkisi pois riskin, että tukea sisältävä päätös olisi notifioimattomana pätemätön.
Raitio kertoi torstaina Verkkouutisille pitävänsä ”onnettomana” sitä, että valtiontukia koskevan problematiikan puimisessa ollaan vasta ensimmäisellä portaalla. Noita portaita on kolme, hän muistuttaa.
Edelleen kinataan solidariteetti-periaatteen laajuudesta ja siitä, onko suomalainen sote-järjestelmä kokonaan vai osittain ei-taloudellista. Pohtimatta on, onko yksittäinen tuki tai tukiohjelma sellainen, että se muodostaa valtiontuen EU-oikeuden perusteella, ja onko kyseessä ns. SGEI-palvelu eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut.
– Silloinkin kun olisi kiellettyä valtiontukea, niin se voidaan sallia SGEI-poikkeuksen avulla. SGEI-poikkeus vaatii sitä, että tarkastellaan oikeuskäytännössä syntyneitä kriteerejä, joihin liittyy muun muassa edellytys, että SGEI-palveluun ei saa tuottaa ylikompensaatiota. Jos SGEI-palvelu on ylikompensoitu, se siirtyy takaisin kielletyn valtiontuen piiriin, Raitio sanoi.
Nollariskipaino vaarassa?
Maakunnille siirtyvien lainojen valtiontakauksiin liittyy myös kysymys riskipainoista. Finanssivalvonnan sote- ja maakuntalakiesityksistä eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa muistutetaan, että maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta, joka oikeus on EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaan edellytys sille, että alue- ja paikallishallinnon saamisia käsitellään kuten valtion saamisia. Tällöin niihin voitaisiin soveltaa 0 prosentin riskipainoa. Kun riskipaino on 0 prosenttia, luottolaitoksen ei tarvitse varata näille saamisille lainkaan omia varoja.
Kun maakunnille ei tule verotusoikeutta, niille ei ole myöskään tulossa 0 prosentin riskipainoa. Valtion takaus tarvitaan, jotta maakunta voisi saada 0 prosentin riskipainon veloilleen. Valtion takausta koskevat kuitenkin laatuvaatimukset.
Finanssivalvonnan mukaan maakunnille siirtyviin saamisiin ja mahdolliseen maakuntien lyhtyaikaiseen rahoitukseen voitaisiin soveltaa 0 prosentin riskipainoa valtion takauksen perusteella, jos valtion takaukset täyttävät CRR:n (EU:n vakavaraisuusasetus) 213 ja 215 artiklojen takauksille asetetut yleiset vaatimukset. Asiantuntijoiden mukaan tämä on pakottavaa EU-oikeutta. Yksi vakavaraisuusasetuksen asettamista vaatimuksista on, että luottosuojan kuten valtion takauksen on oltava oikeudellisesti pätevä ja tuomionpanokelpoinen kaikilla luottosopimuksen hetkellä ja asian kannalta merkityksellisellä lainkäyttöalueella.
Asiantuntijoiden mukaan siirtyville lainoille myönnettävä valtiontakaus on valtion tukea jotka tulisi notifioida ollakseen EU-oikeudellisesti moitteeton.
Luottoluokitustoimintaa koskeva riski on siinä mielessä etupainotteinen, että takausta koskeva riskinotto tulee heti esille, jos joku luottolaitos ilmoittaa omassa riskienhallintamenettelyssä, että maakunnalle tai Maakuntien tilakeskukselle myönnetyn lainan riskipaino on nolla Suomen valtion myöntämän takauksen perusteella. Tällöin Finanssivalvonta katsoo, onko kyseinen takaus Eurooppaoikeuden näkökulmasta moitteeton, ja voi todeta että ei välttämättä ole, missä tapauksessa. valtiontakauksen pätemättömyys tulisi käsittelyyn rahoitusalan sääntelyn kautta eikä valitusprosessin kautta.
Raition ja Miettisen mukaan voidaan pitää perusteltuna linjaa, jonka mukaan varmistetun rahoituksen olennaisena tunnusmerkkinä tulee olla nollariskiominaisuus rahoitusalan sääntelyssä niissä maakunnan palveluissa, joita koskee velvoite tuottaa perustuslain velvoittamia palveluja ihmisille.
– Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö osoittaa, että kuntien takauspäätöksiä on pidetty pätemättömänä siksi, että takauspäätös sisältää notifioimatonta valtiontukea. Siksi katsomme, että tilanne, jossa tukea sisältävää takausta ei ole notifioitu, sisältää riskejä ainakin takauspäätöksen osalta.
Aiempia Kuntalehden uutisia sotesta ja EU-notifikaatiosta:
Hallitus ei vie sote-lakeja EU-käsittelyyn mutta myöntää riskit – ”Korvausvaatimukset mahdollisia”
KHO: Sote ja valinnanvapaus vaatii EU:n käsittelyn
