Soittokierrokset vanhoille kuntalaisille tuovat esiin uusia palvelutarpeita – monella on huolenpitäjä lähellä, mutta on myös yksinäisyyttä ja murhetta

Soittokierrokset vanhoille kaupunkilaisille ovat tuoneet ilmi palvelutarpeilta monilta iäkkäiltä palvelutarpeita, joita aiemmin ei ole tunnistettu.

Sen jälkeen kun hallitus kehotti koronaepidemian lieventämiseksi kaikkia yli 70-vuotiaita pysymään kotona ja välttämään turhaa asiointia, kunnissa on toteutettu laajoja soittokierroksia ikäluokalle, johon kuuluu runsaat 850 000 suomalaista.

Soittokierrosten tarkoituksena on kartoittaa vanhojen hyvinvointia, huolia ja tarvetta kauppa- tai apteekkiavulle.

Esimerkiksi Oulussa on soitettu kaikille 80 vuotta täyttäneille viikon kuluessa, kertoo Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli. Nyt vuorossa ovat 70-79-vuotiaat.

Oulussa on noin 7 700 yli 80-vuotiasta ja 70-79-vuotiaita kaksinkertainen määrä. Soittourakkaa on toteuttamassa parisataa ihmistä, mukana suuri joukko vapaaehtoisia.

– Tavoitteena on ollut noin 30 soittoa per peäivä per soittaja kun soitetaan kokoaikaisesti. Jos tuntuu, että vanhus haluaa puhua, ei ole tarvetta keskeyttää vaan kuunnellaan hänen asiansa, Sirkka-Liisa Olli kertoo.

Haavoittuva ikäluokka

Yli 80-vuotiaista ouluaisista noin 27 prosenttia on säännöllisten palvelujen piirissä – toisin sanoen melkein kolme neljästä tämänikäisestä ei ole ollut säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä.

-Heillä ei käy säännöllinen kotihoito, ei ole omaishoitajuussuhdetta jossa olisi säännöllinen kontakti. Sen takia pidimme tätä ikäluokkaa erityisen haavoittuvana, Sirkka-Liisa Olli kertoo.

Oulussa on soitettu läpi koko ikäluokka riippumatta siitä, onko henkilö jo säännöllisten palvelujen piirissä.

– Hyvinvointikeskukset tulevat kontaktoimaan niitä, joita ei ole saatu kiinni ja niitä, joista on noussut huoli soittokierroksella.

Iäkkäät kaupunkilaiset ovat Ollin mukaan olleet erittäin ilahtuneita yhteydenotoista.

-He ovat ilahtuneita, kun kaupunki pitää huolta ja heidät konktatoidaan. Huolenaiheet koskevat kaupassa käyntiä ja apteekissa käyntiä tai hoitajana toimivan lähisukulaisen mahdollista sairastumisriskiä.

-Kyllähän yksinäisyys ja huolestuneisuus nousee ihan selkeästi tällaisessa tilanteessa pintaan.

Kun puhelun aikana tulee selkeä huoli ihmisestä, hyvinvointikeskuksen sosaalityöntekijät selvittävät mahdollisia kotikäyntien tarvetta.

-Haemme sataprosenttista peittävyyttä, että saataisiin kontaktoitua myös kaikki iäkkäämmät ja paikattua mahdollisia palveluvajeita.

Perheille tukea matalalla kynnyksellä

Apua tarvitsevat myös muun ikäiset kuin vanhat. Monen muun kaupungin tavoin Oulusssa on perustettu matalan kynnyksen palvelu, johon myös perheet ja muut kaupunkilaiset voivat ottaa yhteyttä esimerkiksi psykososiaalisen tuen, kuten keskusteluavun tarpeessa.

-Perheen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä saa nopeasti avun ja kontaktin palveluihin, Sirkka-Liisa Olli kertoo.

Tästä tulee pitkäkestoinen tilanne, että kriisin hoitoa tarvitaan, hän muistuttaa.

– Olemme halunneet ennakoida. Tilanteemme on sikäli hyvä, että meillä on pitkät perinteet järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Esimerkiksi elämänkaariverkostot ovat toimineet jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Saimme hetkessä järjestökentän mukaan.

Perheistä on kontaktoitu alkuun ne, jotka ovat jo palvelujen piirissä. Apua saattavat kuitenkin tarvita myös perheet, joilla ei valmista kiinnekohtaa organisaatioon.

-Koulujen opetushenkilökunta on tässä erittäin tärkeässä roolissa.

-Oulussa on aloitettu myös laajennettu ruoanjakelu. Taloudellisesti tämä on tosi suuri rasite perheille.

Soittokierrosten hyöty on ollut myös se, että niiden kautta on noussut esiin asukkaiden palvelutarpeita, joista ei ole aiemmin tiedetty. Sirkka-Liisa Olli uskoo näin käyvän laajemminkin.

-Kyllähän tätä kautta tulee lisää palvelutarpeita sote-sektorille. Ennakoimme, että samoihin asioihin, joita tuli 90-luvun alun laman jälkeen, joudutaan palaamaan. Nyt yritämme ennakoida, että saataisiin myös perheitä kiinni, että vältettäisiin myöhemmät raskaat toimenpiteet ja kustannukset.

Odotettua laajempi urakka

Myös Jyväskylässä kehotetaan perheitä ottamaan yhteyttä kaupungin tukeen matalalla kynnyksellä. Perheissä poikkeusolojen nostamat huolet ja haasteet näkyvät jo Jyväskylän lastensuojelun päivystykseen tulleiden yhteydenottojen määrän lisääntymisenä.

Vanhemmille jyväskyläläisille on myös soitettu, ja urakka on ollut odotettua laajempi. Palveluesimies Riitta Pylvänen kertoo, että kaikille, joille oli tarkoitus soittaa, ei luultavasti ehditä soittaa ennen pääsiäistä.

– Kaikille noin 4 700:lle yli 80-vuotiaalle on soitettu. 70-79-vuotiaista ehditään soittaa vajaat 4 000 ennen pääsiäsistä. Pääsiäisen jälkeen soitetaan myös niille, joita ei ole vielä tavoitettu yrityksistä huolimatta ja edessä on myös mahdollinen uusi soittokierros niille, jotka ovat puhelimessa kertoneet yksinäisyydestä.

-Ensi viikolle jää vielä 7 000 yli 70-vuotiasta, Riitta Pylvänen kertoo soittourakasta.

Jyväskylässä soittorinkiin on siirretty kaupungin työntekijöitä varhaiskasvatuksesta, kulttuurista ja liikuntapalveluista ja sote-työntekijöistä.

-He kokevat työn todella palkitsevaksi ja motivoivaksi, Riitta Pylvänen kertoo.

Huolenpitäjiä ja huolta

Soittokierrokset ovat Oulun tavoin Jyväskylässä saattaneet palvelujen piiriin sellaisia, jotka eivät ole aiemmin palvelujen piirissä olleet.

– Siinä mielessä tämä kierros on hyvä, että käydään koko ikäluokka läpi, ja jos isompaa huolta syntyy niin tartutaan tarvittaessa siihen.

-Yli 80-vuotiaissa puhutaan muutamasta kymmenestä ihmisestä, jotka ohjataan palvelutarpeen arviointiin. Jos on taloudellisia huolia, ohjataan sosiaalityöntekijälle.

Riitta Pylväsen mukaan monilla soitetuilla on kuitenkin omainen tai joku muu henkilö, joka auttaa tarvittaessa.

-Melkein kaikilta löytyy joku huolenpitäjä.

-Mutta totta kai murhetta yksinäisyyttäkin mahtuu tuollaiseen joukkoon. Olen mielissäni, että päätimme ryhtyä tähän. Selvästi tärkeää työtä.

Hallituksen linjausten mukaan liikkumista ulkona suositellaan ikääntyneille vain oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ilman lähikontaktia muihin ihmisiin. Helsingissä tämä koskee noin 80 000 ihmistä, joista yli 80-vuotiaita on 27 000.

Myös Helsingissä kaupunki ja seurakuntayhtymä tekevät yhteistyötä iäkkäiden kaupunkilaisten auttamiseksi. Helsinki-apu on puhelin- ja asiointiapupalvelu ikääntyneille helsinkiläisille. Korona-apu hiljenee pääsiäiseksi monessa kaupungissa. Helsinki pitää Helsinki-avun auki vielä pitkänäperjantaina.

Puhelinpalvelut auki myös pääsiäisenä

Pääsiäisenä on auki myös keskustelulinjat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL) ja Suomen Mielenterveys ry:n palveluissa. Suomen Mielenterveys ry:n (MIELI ry) mukaan kriisipuhelimessa koronavirusaiheisten yhteydenottojen määrä on laskenut, mutta apua hakevat ovat entistä ahdistuneempia ja huolestuneempia omasta ja läheistensä terveydestä.

Kriisipuhelimessa erityisesti iäkkäämpien, riskiryhmään kuuluvien yhteydenotot ovat lisääntyneet. Sekasin-chatissa korostuu nuorten paha olo ja huoli arjessa selviytymisestä.

-Perheissä on vaikeita tilanteita, eristäytyminen ahdistaa perheitä ja yksinäisiä ja niiden tilanne, joilla jo ennen koronaa oli haasteita, vointi huononee, MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme sanoo.

Kriisitilanteen jatkuessa huoli on muuttanut muotoaan. Alun epämääräisen ahdistuksen, tietämättömyyden ja pelkojen rinnalle on tullut vaihe, jossa koronaviruksen aiheuttamat muutokset arjessa pohdituttavat lapsia ja nuoria eniten, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

-Harmi ja turhautuneisuus perutuista suunnitelmista, kavereiden tapaamisten vähyys, konkreettinen yksinäisyys sekä tulevaisuuden epämääräisyys huolettavat nuoria.

MLL:n mukaan aikuisilta vaaditaan nyt paljon. Pitää turvata arjen sujuminen, pitää sietää lasten pettymyksiä ja turhautumista, sekä pitää asetettaa rajoja ja pitää niistä kiinni.

Lisäksi on purettava lasten ja nuorten mahdollisia ahdistuksia ja pelkoja.

– Osa aikuisista selviää tehtävästä hyvin, mutta osalla lapsista ja nuorista ei ole lähellään turvallista aikuista, kenen kanssa arkea uudelleen jäsentäisi ja huolia purkaisi. Jokaisen aikuisen olisi nyt hyvä kiinnittää huomiota lähellään oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän hyvinvointiinsa. Näin ne lapset, joiden elämää sävyttävät isot vaikeudet, eivät jäisi näkymättömiin, Pajamäki toteaa.