Suomalaiset uskovat terveyspalveluiden heikentyvän
Kansalaisten odotuksia on Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta selvittänyt TNS-Gallup. Noin tuhannelta ihmiseltä kysyttiin, miten he arvioivat oman maakuntansa kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Optimismiakin on ilmassa. Vaikka vastaajat ovat huolissaan maakunnan toimeentulosta yleensä, he luottavat omien kulutusmahdollisuuksiensa kasvuun. Etenkin edellytykset harrastustoimintaan paranevat.
Pessimistien joukko on kuitenkin suuri. Terveys- ja sosiaalipalvelujen heikkenemiseen uskoo 65 prosenttia vastanneista, yleisen mielialan heikkenemiseen 54, ja ympäristön pilaantumiseen 38 prosenttia. Naiset näkevät maakunnan kehityksessä enemmän uhkakuvia kuin miehet.
Vetureiksi halutaan palvelut ja luonto
Tarkoituksena oli selvittää suhtautumista omaan maakuntaan ja kunnallishallintoon.
Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla kehityksen uskotaan kulkevan parempaan suuntaan. Maaseutumaisissa kunnissa moni arvioi elinolojen huonontuvan. Kaikkialla kuitenkin halutaan panostaa talouden ohella ympäristöasioihin.
Vastaajat toivovat maakunnan identiteetin perustuvan hyviin palveluihin, luontoon, maisemaan ja rakennuksiin, oman maakunnan perinteisiin sekä menestyviin yrityksiin. Miehet peräävät enemmän taloudellista menestymistä.
Menestyminen huippu-urheilussa, oman maakunnan vahva media ja asukkaiden menestys tieteissä ja taiteissa ovat listan
häntäpäässä.
Yli 60-vuotiaat arvostavat keskimääräistä enemmän maakunnan omaleimaista kulttuuria, menestyviä yrityksiä, kotiseutuhenkeä ja vahvoja kaupunkeja maakunnan vetureina.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, kuuluisiko palveluiden järjestäminen kunnille, maakuntien yhteistyölle vai valtiolle.
Monet asiat haluttaisiin jättää kuntien yhteistyön varaan. Näitä
ovat ammatillinen koulutus, joukkoliikenne, maakuntakaavoitus, jätehuolto, kansalaisopistot ja elinkeinopolitiikka.
Kunnalle jätettäisiin järjestettäväksi lasten päivähoito, nuorisotyö, liikunta ja rakennusvalvonta.
Valtion palvelut eivät kelpaa
Tuloksia voi tarkastella myös siten, kuinka monta sellaista tehtäväaluetta löytyy, jossa järjestämisvastuu on nykyisin yksin peruskunnalla, mutta enemmistö tai lähes joka toinen olisi valmis siirtämään vastuun pois yksittäiseltä kunnalta kuntien yhteistyönä maakunnallisesti järjestettäväksi.
Tällaisia asioita ovat kansalaisopistot, kulttuuri, energia- ja ympäristönhuolto. Näin peruskunnalle ei jäisi oikeastaan paljon muita tehtäviä järjestettäväksi kuin lasten päivähoito, nuorisotyö, liikunta ja rakennusvalvonta.
Tulosten valossa näyttää siltä, että valtion vastuulle ei haluttaisi siirtää yhtään tehtäväaluetta. Lähes 30 prosenttia kuitenkin haluaisi, että erikoissairaanhoito voitaisiin siirtää valtion vastuulle.
Joka neljäs siirtäisi myös ammattikorkeakoulutuksen ja kehitysvammaisten laitoshoidon valtion hoidettavaksi.
(STT–TIMO SIPILÄ)
