Taantuvat kunnat lirissä sote-kiinteistöjensä kanssa
Järvenpään suunnalla terveyskeskukselle käyttöä löytynee sote-uudistuksen jälkeenkin, mutta tilanne on toinen syrjäisillä ja taantuvilla alueilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema selvitys sote-kiinteistöistä ennustaa kylmää kyytiä sote-kiinteistöjä omistaville taantuville kunnille. Oli rakennus sitten uusi tai vanha, niin väestökadon vaivaamissa pienissä syrjäisissä kunnissa on vaarana sote-kiinteistöjen jääminen palvelujen uudelleen järjestelyssä kunnan syliin.
Nordic Health Groupin (NHG) kesän aikana tekemä selvitys arvioi reilun kolmanneksen laitoskiinteistöistä ja 5-15 prosenttia avopalveluiden käytössä olevista kiinteistöistä jäävän ilman käyttöä lähimmän viiden vuoden aikana. Näiden kiinteistöjen luetteloarvo on 700-760 miljoonaa euroa.
Arvio riskikiinteistöjen määrästä on sama, jonka kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen esitti vastikään Kuntalehden haastattelussa. Vuosittain käyttämättä jäävistä kiinteistöistä arvioidaan kunnille kertyvän 7-8 miljoonan euron kustannukset. Erityisen korkean riskin kiinteistöjä kunnilla on 300 miljoonan euron edestä.
Laitoksia katoaa
Suurimman vaarassa jäädä ilman käyttöä ovat vähenevän väkiluvun kunnissa olevat laitokset ja vanhat sote-rakennukset. Hyväkuntoisten tilojen uskotaan tulevaisuudessa kelpaavan myös maakunnille, joskin palvelujen keskittäminen voi jättää näitäkin tiloja ilman käyttöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, mikäli uutta vuokralaista ei löydy, selvityksen johtopäätöksissä arvioidaan.
Uusiokäytön löytäminen hiljaisilla kirkonkylillä on vaikeaa, jos käsissä on useamman vuosikymmenen vanha terveyskeskus vuodeosastoineen. Parhaiten uusiokäyttöä uskotaan löytyvän suurissa kaupungeissa oleville monikäyttöisille tiloille.
Tukea harkittava
Viime viikolla Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi painotti Kuntalehden haastattelussa, että kiinteistöihin liittyvän riskin on enimmissä määrin kohdistuttava siihen tahoon, jolla on aito valta kiinteistöjen käytöstä päättää. Yksin kuntien syliin ei riskikiinteistöjä tule jättää. Samaa mieltä ollaan tuoreessa selvityksessä.
−Mikäli kunnalla on velkaa kiinteistöstä ja mikäli kunnalle aiheutuu alijäämää kiinteistön käyttämättä jäämisestä, olisi harkittava kunnan taloudellista tukemista. Kiinteistön käyttämättä jääminen ei saisi ajaa kuntaa kriisikuntamenettelyyn, selvityksessä todetaan.
Kaavilla kaavaillaan lisää sote-tiloja
Vaikka konsultit varoittelevat kuntien käsiin mahdollisesti jäävästä kiinteistöpommista, niin Savossa kaikki on toisin. Kaavilla ei tulevaa pelätä, vaan suunnitelmissa on rakentaa lisää tiloja.
-Me tosiaan mietitään lisärakentamista sotepuolelle. Tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen voi tulla kysymykseen, Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopanen naurahtaa.
Kaavilta on matkaa Kuopioon vajaat 60 kilometriä. Maakuntakeskuksen säteilyvaikutukseen uskotaan etäisyydestä huolimatta.
-Isojen kaupunkien ympäryskunnissa on sote-kiinteistölle tarvetta. Kun Juankoskesta tulee kuntaliitoksen myötä osa Kuopiota, niin siellä hoidetaan jatkossa terveyskeskuksessa vain kuopiolaisia. Näin ollen Kysterin asiakkaita tulee jatkossa meillekin ja tätä silmällä pitäen lisärakentamiselle on tarvetta. Meidän terveyskeskus voisi kasvaa 20 paikasta 25 paikkaan, kaavailee Ari Sopanen.
Ja vaikka jotain kiinteistöjä jossain vaiheessa tyhjilleen jäisikin, niin ajan uskotaan tavaran kaupitsevan.
-Rakennuksilla ruukaa olla monta elämää. Ajan saatossa tyhjäksi jääville tiloille löytyy uusia käyttäjiä. Niin se on käynyt kyläkoulujenkin kohdalla, Sopanen huomauttaa.
Edit 20.9. klo 13.00. Lisätty jutun loppuun Kaavin kuntaa käsittelevä osuus
Kuntalehden aiempia juttuja aiheesta
Sote-kiinteistöjen riskiä jaettava
NHG:n selvitys kokonaisuudessaan
Samaa asiaa pohdin blogissani: http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/politiikan-viidakkokirja-pohdintaa-yhteiskunnast/44/palvelutuotannosta-poistettujen-rakennusten-purku-/5895/