Maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen ei ole vieläkään avattu kunnolla, kaupungit muistuttavat. (Kuva: Suomen ilmakuva)

Esitetyllä monialaisella maakuntauudistuksella on huomattavan vahingolliset vaikutukset suurimmassa osassa maata, eikä sitä tule nykymuodossaan toteuttaa, linjaa Suomen 21 suurinta kaupunkia edustava C21-verkosto perjantaina julkaisemassaan kannanotossa. Hyväkään toimeenpano ei voi korjata maakuntamallin rakenteessa olevia merkittäviä ongelmia, kaupungit varoittavat.

Eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus ei nykymuodossa ota huomioon kaupunkien ja kaupunkiseutujen keskeistä roolia koko Suomen elinvoiman vahvistamisessa, C21-verkosto muistuttaa. Verkoston mukaan maakuntauudistus toisi toteutuessaan uuden hallinnon tason kaupunkien ja valtion väliin.

– Tutkimustiedon tai asiantuntijalausuntojen valossa ei ole nähtävissä, että monialaisesta maakuntahallinnosta syntyisi synergia- ja tehokkuushyötyjä tai sujuvampia julkisia palveluja. Uudistuksen riskit kustannusten, byrokratian ja verorasituksen kasvun sekä toisaalta kaupunkien elinvoiman heikkenemisen osalta ovat selvästi sen hyötyjä suuremmat, verkoston kannanotossa todetaan.

C21-verkosto perustettiin viime syksynä puolustamaan kaupunkien etuja sote- ja maakuntauudistuksessa. Verkostoon kuuluvissa kaupungeissa asuu 75 prosenttia Suomen väestöstä (vuoden 2016 tietojen mukaan) ja sijaitsee 78 prosenttia työpaikoista (v. 2015). Kaupungit ovat toistuvasti arvostelleet uudistusta, koske ne katsovat uudistuksen vievän kaupungeilta elinvoiman ja kehittymisen mahdollisuuksia.

C21-kaupungit ottivat jo alkuvuonna yhdessä kantaa, ettei uudistus saa heikentää kasvavien kaupunkien investointikykyä.

– Uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen ei edelleenkään ole saatavilla perusteiltaan avattuja tietoja, vaikka kaupungit ovat niitä toistuvasti valtiovarainministeriöltä pyytäneet, verkosto muistuttaa.

– Uudistus leikkaa kuntien verotuloja ja niiden kasvua. Lisäksi riskinä on tulevien valtionosuuksien pieneneminen maakunnan sote-menojen paineesta johtuen. Uudistuksen vaikutukset myös yksittäisen kansalaisen verotukseen ovat epäselvät verotuksen painopisteen siirtyessä kuntaverotuksesta valtionverotukseen.

Yksi maakuntauudistuksessa kaupunkiseutuja huolestuttava asia on niin sanottu kasvupalvelu-uudistus. Kaupungit haluaisivat pitää työllisyyden hoidon omissa käsissään. Hallitus haluaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen toiminnot maakunnan valtaan.

C21-verkosto muistuttaa, että kunnat käyttävät vuositasolla työllisyyden hoitoon noin miljardi euroa, eli noin 400 miljoonaa euroa ELY-keskuksia ja TE-toimistoja enemmän.

– Jotta kunnat myös tulevaisuudessa osallistuisivat nykyisen suuruisilla resursseilla työllisyyden hoitoon, tulee niille tarjota työkaluja ja kannustimia, joita nyt tehtyyn hallituksen esitykseen ei sisälly, verkoston kannanotossa vaaditaan.

Epäselvä työnjako tuo riskejä

Kannanotossa muistutetaan myös, että vaikuttava kaupunkikehitys edellyttää eri tehtävien ja laajan keinovalikoiman säilyttämistä kaupungeilla.

– Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on aina ollut tärkeä rooli niin asukkaidensa hyvinvoinnin turvaamisessa kuin koko maan elinvoiman edistämisessä. Mitä paremmin kunnat kykenevät kokoamaan paikallisen ja seudullisen elinkeinoelämän, koulutuspalvelut, kolmannen sektorin ja muut toimijat yhteisten työllisyystavoitteiden toteuttamiseen, sitä paremmin ne kykenevät edistämään alueensa ja koko maan elinvoimaa.

– Mitä paremmin saumaton yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen, kaavoituksen ja asuntopolitiikan välillä toimii, sitä paremmin kaupunkispesifejä haasteita kuten segregaatiota, asunnottomuutta tai syrjäytymistä pystytään hallitsemaan. Nyt riskinä on, että epäselvä työnjako maakuntien ja kaupunkien välillä vaarantaa palveluiden toimivuuden ja johtaa tehottomuuteen sekä tarpeettomaan kilpailuun.

Verkoston mukaan avainkysymys koko Suomen menestykselle on kaupunkien nykyisen ja tulevan potentiaalin täysimittainen hyödyntäminen.

– Tuloksellisen kaupunkipolitiikan oleellinen edellytys on kaupunkien vahva itsehallinto, yleinen toimiala ja siihen liittyvät tehtävät sekä monipuolinen keinovalikoima. Kaupunkien mahdollisuuksia kehittää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa ei saa sote- ja maakuntauudistuksella heikentää.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*