Sotea ei voi tarkastella irrallaan kaupunkien taloudesta. Nyt niin on tehty ja siksi uudistusta ei voi toteuttaa tällaisenaan, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kritisoi. Kuva: Ville Miettinen

Sote-uudistusta ei voi toteuttaa suunnitellulla rahoitusmallilla, joka veisi edellytykset jatkaa kaupungin kestävää kasvua, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Mäkelän mukaan uudistusta viedään eteenpäin ”koronasumussa ja laput silmillä”.

Tuoreet sote-uudistuksen kuntakohtaiset painelaskelmat näyttävät Mäkelän mukaan edelleen hyvin synkiltä, vaikka Espoon suora leikkaus onkin hieman pienentynyt.

– Todellisuudessa tilanne on vielä synkempi: painelaskelma ei huomioi verorahoituksen kasvun hidastumista eikä kaupungille koituvia muutoskustannuksia, Mäkelä kritisoi Espoon kaupungin tiedotteessa.

”Sotea tarkasteltu irrallaan kaupunkien taloudesta”

Tuoreen laskeman mukaan espoolaisten peruspalvelujen rahoitus heikkenisi lähes 100 miljoonaa euroa vuositasolla siirtymäaikojen loppuun mennessä. Sote-palvelujen rahoitusta leikataan tarvekriteereillä 29 miljoonalla eurolla, eikä sote-palvelutarpeen kasvua tulla rahoittamaan täysimääräisesti.

Uudistus on heikentämässä Espoon talouden tasapainoa verorahoituksen leikkauksessa 12 miljoonalla eurolla.

Lisäksi rahoitusrakenteen vääristyminen leikkaa valtionosuuksien kasvun, jonka vaikutus vuoteen 2030 mennessä on vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa ja kaupungille jää sopeutumattomia toimialojen yhteisiä kustannuksia vähintään 10 miljoonaa euroa ilman rahoitusta, tiedotteessa todetaan.

– Näiden päälle tulevat varsinaiset muutoskustannukset, jotka nousevat miljoonaluokkaan.

Jukka Mäkelä
– Espoo on Suomen suurin yhteisen kakun leipoja, ja samalla kasvukaupunkina yksi Suomen velkaantuneimmista kunnissa, Jukka Mäkelä sanoo. Kuva: Liisa Takala

– Espoolaisten velka on syntynyt investoinneista, joilla on rakennettu koko maan kansainvälistä kilpailukykyä. Tällainen uudistus veisi Espoolta edellytykset jatkaa kestävää kasvua. Valtion kanssa tehtävältä yhteistyöltä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi putoaisi pohja.

– Sotea ei voi tarkastella irrallaan kaupunkien taloudesta. Nyt niin on tehty ja siksi uudistusta ei voi toteuttaa tällaisenaan, Mäkelä sanoo.

Uudistus haittaisi investointeja

Aiemmin toukokuussa Jukka Mäkelä oli oli mukana Helsingin, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupunginjohtajien kanssa kannanotossa, jossa toistettiin pitkin sote-uudistuksen valmistelua esitetty kritiikki kaupunkien näkökulman sivuuttamisesta uudistuksen valmistelussa.

Kannanoton mukaan suurten kaupunkien esittämät huomiot eivät ole johtaneet valmistelun aikana riittäviin muutoksiin, ja uudistus tulee heikentämään kaupunkien kykyä kantaa laaja-alaista vastuuta kestävästä kasvusta ja investoinneista.

– Kaupunkien investointi- ja lainanhoitokykyä uudistuksen jälkeen tulisi arvioida perusteellisemmin ja arvioida myös kuntien rahoitusmallin kehittämisen vaihtoehtoja sekä löytää ratkaisuja kuntien veropohjan ja verotulojen tasausmallin uudistamiselle siten, että kaupunkien mahdollisuudet ja kannustimet kestävään kasvuun säilyisivät myös tosiasiallisesti, kannanotossa todettiin.

Jukka Mäkelä muistuttaa, että Espoolla on merkittävä talouden tasapainotuksen tarve ilman sote-uudistustakin. Espoon valtuusto on linjannut mittavat toimenpiteet Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa.

– Nämä toimet ovat vielä sosiaalisesti kestäviä. Sote-uudistus pakottaisi massiivisiin lisäsäästöihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi puuttumista kasvatuksen ja opetuksen palveluihin sekä päiväkoti- ja kouluinvestoiteihin, Mäkelä sanoo.

Uudistukset tulevat kunnille kalliiksi

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio totesi viime viikolla Kuntalehdelle, että valtion suurilla uudistuksilla on tapana olla parhaimmillaankin neutraali kuntataloudelle. Tämä edellyttää, että kaikki uusien velvoitteiden kustannukset korvataan täysimääräisesti.

Käytännössä uudistukset kuitenkin tulevat usein kunnille kalliiksi.

– Sote-uudistus poistaa kunnilta parikymmentä miljardia euroa tuloja ja menoja, muttei tee mitään taloustasapainoa korjaavaa. Parhaimmillaan uudistus on neutraali, mutta todennäköisesti siitä aiheutuu paljon työtä, verta, hikeä ja kyyneliä, Minna Punakallio sanoi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*