Etelä-Savon maakuntaliitto vaatii valtionosuusjärjestelmän erottamista kokonaisuudessaan aiempien vuosien sote-menoista ja yksittäisen vuoden verotulopohjasta

Etelä-Savon maakuntaliitto vaatii kannanotossaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Kannanoton mukaan eteläsavolaisilla kunnilla on huoli laskevista valtionosuuksista, jotka uhkaavat yhdenvertaisuutta ja kansalaisten oikeuksien toteutumista tasavertaisesti kaikkialla Suomessa.

-Erityisesti Etelä-Savossa tilanne on kriittinen ja taloudellinen rasite kunnille kohtuuton, kannanotossa todetaan.

Etelä-Savon kuntien valtionosuudet laskevat maakunnittain tarkasteltuna toiseksi eniten (-36,1 %) koko Suomessa vuodesta 2023 vuoteen 2024. Hirvensalmella (-86 prosenttia), Savonlinnassa (-60 prosenttia), Pieksämäellä (-56 prosenttia) ja Mäntyharjulla (-55 prosenttia) valtionosuudet laskevat voimakkaimmin, kun taas Sulkavalla valtionosuudet kasvavat 18 prosenttia.

Kriittisin tilanne Pertunmaalla, joka maksaa valtionosuutta takaisin valtiolle 348 euroa jokaista asukasta kohden. Hirvensalmen, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen valtionosuuksia voi perustellusti kuvata marginaalisiksi: ne vaihtelevat 25 eurosta 136 euroon asukasta kohden.

Eteläsavolaiset kunnat korostavat, että kunnan uutta roolia tulee tarkastella kokonaisuutena. Kunnat näkevät vaarana sen, että jatkossa kuntien tehtäväksi nähdään korostetusti vain sivistystoimi, mikä johtaisi valtionosuuksien merkittävimmän osan jakamiseen nuorten ikäluokkien mukaan.

Kunnat kiinnittävät huomiota siihen, että sekä kuntien negatiiviset että hyvin alhaiset valtionosuudet ovat ristiriidassa Euroopan Neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa. Myös Suomi on ratifioinut peruskirjan.

-Peruskirjan 9 artiklan mukaan paikallisviranomaisten taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muussa laissa. Näin ei selvästikään tällä hetkellä ole eritoten niillä kunnilla, joissa valtionosuus on negatiivinen tai asukasta kohden hyvin alhaisella tasolla, kannanotossa todetaan.

Lue myös: Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on käynnissä, mutta mihin se riittää?

Etelä-Savon maakuntaliiton kannanotossa listataan viisi toimenpidettä, jotka valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa tulisi tehdä. NIistä ensimmäinen on järjestelmän erottaminen kokonaisuudessaan aiempien vuosien sote-menoista ja yksittäisen vuoden verotulopohjasta.

– Käytännössä tämä merkitsee sote-eristä luopumista. Kunnat lähtivät sote-uudistukseen hyvin erilaisista lähtökohdista, kannanotossa todetaan.

Eteläsavolaiset kunnat vaativat myös, että ”kuntatalouden mustan perjantain” n. 400 miljoonan euron pysyvästä lisäleikkaustarpeesta valtionosuuksiin luovutaan kokonaan.

Marraskuussa 2023 ilmi tullut lisäleikkaus on jaksotettu kolmelle vuodelle (2025-27). Kuntaliitto on vaatinut leikkauksen täysimääräistä kompensointia.

-Mikäli lakimuutoksia ei tehdä, kuntien valtionosuus vähenee täysimääräisesti VM:n 17.11. esittämän laskelman mukaisesti, mutta myöhennetyllä ja jaksotetulla aikataululla. Tarvitaan siis uusia poliittisia päätöksiä, lakimuutoksia ja asian huomioon ottaminen valtiontalouden kehyspäätöksessä 2025-2028, jos kuntiin kohdistuvaa leikkausta halutaan pienentää, eteläsavolaisten kuntien kannanotossa todetaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton toimenpide-esitykset valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi:

1. Valtionosuusjärjestelmä tulee erottaa kokonaisuudessaan aiempien vuosien sote-menoista ja yksittäisen vuoden verotulopohjasta. Käytännössä tämä merkitsee sote-eristä luopumista. Kunnat lähtivät sote-uudistukseen hyvin erilaisista lähtökohdista.
2. Peruspalveluiden valtionosuuden ikäryhmäkohtaisia hintoja ja ikäryhmäjakoja tulee muuttaa. Valtionosuusuudistuksessa tulee ymmärtää kuntien muuttunut rooli ja kuntien elinvoimatehtävä mukaan luettuna esimerkiksi kaavoitus, infrastruktuurin yläpito ja kehittäminen sekä elinkeinopalvelut. Muiden kuin lakisääteisten tehtävien hinta tulee valmistelun aikana selvittää. Nykyisellään 16-vuotiastaasta ja sitä vanhemmasta valtionosuus on vain 64 euroa / henkilö.
3. Kunnan väestön merkittävä väheneminen tulee ottaa huomioon valtionosuuksissa (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2021/618, §16 asukasmäärän kasvun lisäosa). Väestön merkittävä väheneminen aiheuttaa kunnalle selvästi enemmän ongelmia kuin väestön kasvu, kun tulot supistuvat ja toimintaa joudutaan sopeuttamaan sekä palveluinfraa pyörittämään vajaana.
4. Vapaa-ajan asukkaiden suuri määrä lisää kunnallisten palvelujen tarvetta. Vapaa-ajan asukkaiden kannalta keskeisiä palveluja ovat erityisesti jätehuolto, infrastruktuurin ylläpito, osallisuutta tukevat vaikuttamisrakenteet sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut. Vapaa-ajan asukkaiden määrä tulisi ottaa huomioon erityisenä valtionosuutta lisäävänä tekijänä. Vapaa-ajan asukkaiden maksama kiinteistövero ei yleisesti ottaen kata em. palvelujen kustannuksia. Kiinteistöveron perusajatuksena oli aikoinaan infrakustannusten osittainen rahoitus. Kiinteistövero tulee irrottaa tasausjärjestelmästä.
5. Kehitetään verotulotasausjärjestelmää tasausrajaa nostamalla.

Lue myös:

Valtionosuuskapina kytee – useat kunnat kyseenalaistavat tavan, jolla sote-uudistuksen palkkaharmonisaatio huomioidaan pysyvästi valtionosuuksiin vaikuttavana tekijänä

Jari Leppä ennakoi vaikeuksia pienille kunnille – Viimeinen niitti esimerkiksi Pertunmaalle oli sote-uudistus ja negatiiviset valtionosuudet

Valtionosuusuudistusten konkari Arto Sulonen pyydettiin eläkkeeltä vetämään nykyistä uudistusta, ja nimitys riemastutti kuntaväkeä – ”Uudistus on oikeudenmukaisuuskysymys”, Sulonen sanoo

Jyväskylä ja Kuopio vaativat täysremonttia valtionosuusjärjestelmään – sote-kustannusten vaikutus eriarvoistaa kohtuuttomasti, kaupungit kritisoivat

Valiokunta-podcast pohtii kuntien rahoitusnäkymiä: ”Menneen maailman riippakivi” sote kummittelee yhä kuntatalouden taustalla, mutta nyt pitäisi kunnissa suunnata energia koulutukseen ja TE-uudistukseen