Kuva: Ville Miettinen

– Siitä lähdetään, että työllisyys tulee jatkossakin olemaan kuntien, kuntayhtymien ja kuntien yhteistyön ja verkostojen harteilla, ei maakuntien, linjasi alkavan hallituskauden työllisyydenhoidon järjestämistä vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen Kuntaliiton Työllisyystiistai-tietoiskun paneelikeskustelussa tiistaina.

– Kun on vahvasti kirjattu, että työllisyysratkaisuja saavat tehdä kunnat, ja halutessaan yhteistyössä useammat kunnat, se on vahva linjaus siihen suuntaan, että alueelliset erot otetaan huomioon, viime hallituskaudella eduskunnan työvaliokunnan varapauheenjohtajana toiminut Järvinen sanoi.

Järvinen oli ainoa keskustelussa mukana ollut hallituspuolueiden edustaja. Tämä linjaus sai kuitenkin tukea myös opposition edustajilta.

Kokoomuksen Arto Satonen totesi pitävänä hyvänä, jos kuntien rooli vahvistuu.

– Erityisesti jos kunnille jää vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestäminen, koska se on mielestäni nimenomaan lähipalvelua. Vaikeimmin työllistyvien tilanne on erilainen kuin niiden, joilla kannustinmekanismia muuttamalla saavutettaisiin välittömiä tuloksia, Satonen muistutti.

Kuntien aktiivisempi käyttö on perusteltua ja on hyvä suunta, totesi myös perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto.

Voimavaroja eri suhdanteisiin

Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari pitää hallitusohjelmaa kattavasti työllisyysvaikutteisena, sillä työllisyyteen vaikuttavat myös linjaukset elinkeinopolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan.

Saaren mukaan kunnan roolin huomioiminen lämmittää mieltä erityisesti siksi, että hallitusohjelmassa huomioidaan ihmisten yksilöllinen palvelu ja yksilölliset polut takaisin työelämään. Saari toimi ohjelmajohtajana viime vuonna päättyneessä Tampereen seudun kuntapohjaisessa työllisyyskokeilussa, jossa saatiin rohkaisevia tuloksia nimenomaan asiakkaiden yksilöllisen huomioimisen ansiosta

Saari muistuttaa, että yleensä kun talouden suhdanne muuttuu, voimavarat menee niihin jotka helpommin työllistyvät, ja jää iso  hoitamaton joukko vaikeimmin työllistyviä, joita useimmiten tulee vielä lisää. Kasvun koittaessa yritykset toteavat, etä työvoima on loppunut, koska sitä ei ole koulutettu ja polutettu korkean työttömyyden aikana.

– Toivon, että näillä [hallitusohjelman] kirjauksilla saataisiin voimavaroja ja resursseja eri tahoilta käyttöön uudella tavalla, niin että voitaisiin kokonaisvaltaisemmin hoitaa tilanteita, oli meidän suhdanne mikä hyvänsä.

Palvelujärjestelmä uusiksi?

Hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyydestä Saari pitää omassa kaupungissaan, Tampereella, erittäin haastavana.

– Meillä on erittäin vaikea työllisyystilanne edelleen.

Saaren mukaan oleellista olisi uudistaa palvelujärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä. Nykyiset ovat Saaren mielestä ”menneen talven lumia”.

Asiakkaan palvelussa esimerkiksi sinänsä tärkeät tietosuojaan liittyvät asiat muodostavat nykyisellään esteitä järkevälle tekemiselle kenttätyössä. Tarvitaan joustavampia palvelukokonaisuuksia ja osaamisen kehittämistä, Saari sanoi Työllisyystiistaissa.

– Tavallaan täytyisi tarkastella koko palvelujärjestelmää. Työn murros on valtava. Teknologia kehittyy. Yhä useampi ihminen joutuu pohtimaan omaa uraansa elämässä eteenpäin, tarvitsee jossain vaiheessa todennäköisesti tukea ja apua.

– Nykyisellä palvelujärjestelmällä ei voida mennä tulevaisuuteen.

Vantaalla ollaan jo 75 prosentissa

Vantaan kaupunki on jo saavuttanut hallituksen asettaman tavoitteen, Vantaan työllisyysjohtaja Timo Saari totesi Työllisyystiistaissa.

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan Vantaan työllisyysaste tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 74,9 prosenttia. Sen naapureista Helsingin työllisyysaste oli 73,9 prosenttia ja Espoon 73,4 prosenttia.

– Vantaalla on perinteisesti parempi luku kuin muualla maassa, TImo Saari sanoo.

Hän muistuttaa, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että toiminta on johdonmukaista ja asiakkuus pidetään hallinnassa niin, ette ”viestikapula” katoa jossain välissä.

– Aiemmin on ollut tempoilua, ja hallintokuntarajojen ylimenon vaikeutta, jolloin asiakas on törmännyt informaatioloukkuun tai kannustin- tai byrokratialoukkuun

Vantaalla tehty erittäin voimakasta yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden, valtion, kunnan toimintojen kesken, ja saatu saumaton kokonaisuus työllisyyden hoitoon, Timo Saari kertoo.

– Itse näen, että 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään hyvillä henkilökohtaisilla palveluilla. Jos asiakas on palkkatuella tai jollain toimenpiteellä, liitetään hyvä uraohjaus ja valmennus, silloin ollaan ihan loistavissa tuloksissa.

– Myös kuntouttava työtoiminta on ollut todella tärkeä työllisyyden työkalu Vantaalla.

Ennen kuin edellisen hallituksen sote-uudistus ja kasvupalvelu-uudistus kaatuivat, Vantaalla oli huoli työllisyyspalvelujen tulevaisuudesta. Nytkin liikkuvia osia on paljon, eikä tulevaisuudesta ole kirkasta kuvaa.

– Kuntapuolen edustajana olen iloinen, että Rinteen hallitusohjelmassa kuntien roolia korostetaan. Mutta vasta käytäntö näyttää, mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, Timo Saari sanoo.

– Aiemmassa mallissa meillä oli jääkiekosta tuttu sudden death -tilanne, että kaikki olisi loppunut kunnasta, nyt ainakin päästiin jatkoerään.

Kunnilta miljardipanostus

Kuntaliitto tiedotti keskiviikkona laskelmasta, jonka mukaan kunnat panostivat työllisyyden hoitoon vuonna 2017 yli miljardi euroa, kun mukaan lasketaan myös sijoitukset elinkeinopolitiikkaan ja työmarkkinatukeen.

Tiedot perustuvat talvella tehtyyn kyselyyn kuntien edustajille. Kysely osoitti, että työllisyyden hoidon kustannukset asukasta kohden ovat suurimmat yli 55 000 asukkaan kaupungeissa ja pienimmät alle 10 000 asukkaan kaupungeissa. Suuret kaupungit myös maksavat suhteessa suurempaa osuutta kuntien osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

TAUSTA:

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Edellisen hallituksen kasvupalvelu-uudistus olisi jättänyt kunnille sivuosan työllisyydenhoidossa. Nyt hallitusohjelmassa lukee, että työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö, hallitusohjelmassa todetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteis- työssä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi, että työllisyydenhoidossa on vihdoin tehty tietty läpimurto hallitusohjelman tasolla, kun tunnistetaan kuntien potentiaali ja  rooli työllisyyspalvelujen järjestämisessä.

– Jos tämä fiksusti tehdään, tämä on varmasti toimenpide, jolla pystytään osaltaan työllisyysastetta korjaamaan, Reina sanoo.

Reina muistuttaa, että hallitusohjelmassa on vielä melko vähän käytännnön toimenpidelinjauksia, joilla 75 prosentin tavoitteeseen pyritään.

– Tämä on niistä yksi ja toivottavasti se otetaan kunnolla käyttöön, hän viittaa kuntien roolin tunnistamiseen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Paljon on vielä auki. Hallitusohjelmassa mainitaan sana “SELVITETÄÄN” yhteensä 130 kertaa. Kaikki toivo asetettu maan työllisyyskehitykseen. Missä on erillisselvitys “Lex-Rautavaara”? Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palve-lukustannusten muodostumiseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*