Kanta-Hämeen keskussairaala pääsi eroon vuosikausia jatkuneesta keikkalääkärikierteestä ottamalla päivystykset omiin käsiin. Ylilääkäri Veli-Pekka Rautava suosittelee samaa muillekin keskussairaaloille.
 
Rautava kertoo keikkalääkärikurimuksen alkaneen jo ennen vuotta 2007, jolloin Kanta-Hämeen keskussairaala muutti nykyisiin tiloihinsa Hämeenlinnassa. Tuolloin päivystyspalveluita hoiti Mediverkko Terveyspalvelut Oy, joiden vaihtuvuus oli valtavaa luokkaa.
 
– Kolmessa vuodessa kävi yli 300 lääkäriä! Sitä oli täysin mahdotonta enää valvoa, Rautava muistelee.
 
– Kilpailutimme palvelun saamamme kokemuksen perusteella ja vaadimme, että päivystystä hoitaa kiinteä noin 20 hengen porukka, joka hoitaa yli puolet päivystyksistä. Attendo hoiti sen kyllä hyvin ja vaihtuvuus saatiin kuriin, Rautava kertoo.
 
Kustannukset karkasivat
 
Mutta se ei riittänyt. Palvelun kustannukset karkasivat käsistä. Palvelun hinta kohosi toistuvasti runsailla yli 10 prosentin luvuilla. Siitä haluttiin eroon.
 
Lääkärifirmat sanoivat korotusten yhteydessä usein myös, että voittehan te tehdä tämän itsekin, että meidän täytyy ajatella myös kustannuksia.
 
– Moni kunta on päivystysten kanssa varmasti löysässä hirressä. Lääkärifirmat tietävät, ettei 24/7-päivystystä voi polkaista tyhjästä, Rautava toteaa.
 
Nyt ei sairaalan tarvitse pelätä toistuvia kymmenien prosenttien korotuksia. Tiedossa on myös, etteivät lääkärien palkat nouse lähiaikoina merkittävästi. Työn sivukulujen kanssa, jotka ovat noin 28 prosenttia, ei säästö ole välttämättä kovin suuri, mutta hallittavuus paranee merkittävästi, Rautava kertoo.
 
Rekrytointi vaatii työtä
 
– Minulta rekrytointi vaatii entistä enemmän työtä. Menen nytkin jo seitsemättä kertaa Lääkäripäiville etsimään lääkäreitä henkilökohtaisesti. Mutta minä myös tunnen heidät ja tiedän, millaisia he ovat. Myös talon omille lääkäreille tekee myös hyvää tehdä säännöllisin välein myös päivystyksiä. Ilman sitä yhteys potilaisiin katkeaa väistämättä, Rautava neuvoo.
 
Päivystystä hoitaa samansuuruinen porukka kuin ulkoistuksenkin aikana. Keikkalääkäreistä ei ole luovuttu kokonaan, mutta heidän kanssaan tehdään suora henkilökohtainen sopimus.
 
– On hyvä, että on erilaisia lääkäreitä erilaisissa elämäntilanteissa, joille voi sopia myös päivystäjän työ oman aikansa. Tilanne voi olla lastenhoito tai väitöskirjan teko. Eräs vakipäivystäjämme kulkee Turusta, on pari yötä ja viisi päivää vapaalla. Jollakin voi harrastus viedä paljon aikaa, Rautava kuvailee.
 
Erikoispäivystäjät muuttavat tilanteen
 
Muuttuiko laatu? Rautavan mukaan näin ei voi väittää. Nykyiset päivystäjät ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin Attendolla keskimäärin: paljon käytetään opintojen lopulla olevia nuoria lääkäreitä.
 
– Moni meillä keikkalääkärinä käynyt lääkäri on hakeutunut meille uudestaan päivystäjäksi, Rautava iloitsee.
 
– Jatkossa päivystys muuttuu kunnolla, kun alalle tulee päivystyksen erikoislääkäreitä. Meillä on koulutettu heitä jo puolentoista vuoden ajan ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Mutta tilanne muuttuu verkalleen, kun koulutus kestää kuusi vuotta, Rautava kertoo.
Avatar
Veli-Pekka Leskelä​
veli-pekkaleskel@fake.kunta.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*