Katri Saarikivi: Empaattinen organisaatio pärjää
Kuva: Kaisa Nyberg
Empatiaa ajatellaan usein tunteena tai luonteenpiirteenä, mutta se on kokoelma erilaisia mekanismeja. Koneella pitäisi olla samanlainen mielikuvitus kuin ihmisellä, jotta sille voisi kehittää empatiaa, Katri Saarikivi sanoi
Työn muutoksessa kannattaa miettiä, mikä on ihmisen rooli ongelman ratkaisussa, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi. Saarikiven mukaan työtä tulee riittämään, koska työ on lähtökohtaisesti ihmiskeskeinen ilmiö: työtä syntyy ihmisen ongelmien ja tarpeiden takia.
Kun koneiden älykkyys kehittyy koko ajan, ihmisen kannattaa keskittyä siihen, missä kone on huono.
Toisin sanoen työelämässä on tuettava ihmisiä siinä missä ihmiset ovat hyviä.
– Kone tarvitsee ihmiseltä apua joustavassa ajattelussa, merkityksenannossa, luovassa ajattelussa ja oppimiskyvyssä. Ja varsinkin empatiassa, Saarikivi sanoi tiistaina Kuntalehden ja Seuren järjestämässä työelämän murrosta käsitelleessä seminaarissa pitämässään puheenvuorossa.
– Sellainen organisaatio pärjää, joka keskittyy näihin.
Saarikiven mukaan luovuus edellyttää empatiaa. Jos tiedetään millaisessa tilanteessa ihminen on luovimmillaan, tulisi pohtia, miten tätä ajattelua saataisiin enemmän työpaikoille
Jos empatiaa todella pidetään työorganisaatiossa tärkeänä, sille löytyy myös aikaa, Saarikivi totesi Kunta.tv:n haastattelussa.
Tilaus ”artistisuudelle”
Koneiden rooli ja työn automatisointi herättivät keskustelua seminaarissa muutenkin. Empatia edellyttää muun muassa mielikuvitusta, jota koneilla ei vielä ole, vaikka niiden tunneälyä kovasti kehitetäänkin, Katri Saarikivi muistutti.
Digitaalisuus ei tarkoita vain robottien ilmestymistä työpaikoille. Esimerkiksi sote-alalla operoiva pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama henkilöstöpalveluyritys Seure on havainnut osaavien työntekijöiden kysynnän. Optimoidakseen tarjontaa Seure kehittää data-alustaa henkilöstön saatavuudesta ja käytöstä.
– Ylitämme toimialarajat ja kuntarajat. Meillä on tietoa, jota ei kovin paljon muualla ole. Rakennamme perustaa sille, että jonain päivänä voimme hyödyntää tekoälyä palveluiden tukena, Seuren ICT-asioista vastaava asiantuntija Antti Nummiranta sanoi.
Tieto Oyj:n datakeskeisten liiketoimintojen johtaja ja mm. Tampere Smart Cityssä vaikuttava Matti Ristimäki muistutti, että olennaista on toimintatapojen muutos.
– Teknologia ei itsessään ratkaise mitään. Ratkaisevaa on, toimiiko organisaatio tiedon valossa eri tavalla kuin ennen.
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava käytti käsitettä ”jälkiteollinen artistiyhteiskunta”, jossa työstä häviää se, mikä on siirrettävissä koneelle. Vastaavasti työhön on lisää ”artistiutta”.
– Kone tekee vain sen, mitä vaaditaan, mikä on pakko. ihmistyössä voidaan luota jotain ekstraa, joka linkittyy elämyksiin, ymmärrykseen tai vastaavaan, Halava totesi.
Katso Katri Saarikiven haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa):
