Kuva: Pixabay

Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi maanantai-iltana esityksen yt-neuvottelujen aloittamisesta kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Neuvotteluissa haetaan 10 miljoonan euron säästöjä vuosina 2020 ja 2021. Henkilöstömenojen osuus säästötavoitteesta on 8 miljoonaa euroa. Henkilöstön vähentämistarve on Kuopion kaupungin mukaan enintään 200 henkilöä.

Kuopion tämän vuoden talousarvio laadittiin 13 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta ennuste arvion toteutumisesta on huomattavasti synkempi. Alijäämää ennakoidaan kertyvän 20 miljoonaa euroa. Ennustetta synkentää erityisesti verotulojen merkittävästi arvioitua heikompi kertymä.

Kuntien verotulokertymän vajeen taustalla ovat ennakonpidätysmenettelyn uudistus ja ongelmat tulorekisterin käytössä. Tämän vuoden kertymää siirtyy arviolta 600-700 miljoonaa euroa ensi vuoden puolelle.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen arvioi perjantaina Kuntalehdelle, että verokertymävajeen takia Kuopiolta jää tänä vuonna saamatta verotuloja 12 miljoonaa vähemmän kuin odotettiin, eli miljoonan verran kuukautta kohti.

-Kuntien tulevien verotilitysten tilanne ja ongelmat verokertymän ennustamisessa ovat uskomattomia. Tässä tilanteessa pitää rakentaa ensi vuoden talousarvioita ja kuntapäättäjät joutuvat parin-kolmen kuukauden päästä päättämään ensi vuoden veroprosentista. Tilanne on todella vaikeasti hallittava ja toivon kyllä valtion suunnalta vahvaa vastuunkantoa tilanteesta, Pirhonen sanoi.

Pelkät henkilöstövähennykset eivät riitä Kouvolassa

Kouvolassa yt-neuvottelut käytiin jo aiemmin, mutta lisätoimet ovat edessä. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluverkon karsimista ja veroprosentin korottamista.

Kouvolan teki viime vuonna 26 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Tälle vuodelle alijäämää ennustetaan vielä enemmän, 34 miljoonaa.

Verotuloennusteen notkahdus vie tältä vuodelta verotuloja 10 miljoonaa euroa, mutta erityinen haaste on väestökehitys. Kouvolan kaupungin väkiluku on supistunut vuosina 2008–2018 viidellä tuhannella eli keskikokoisen suomalaisen kunnan asukasmäärän verran, ja väestömäärän lasku jatkuu lähivuosina.

Tätä selittää eniten nettomuutto: Kouvolasta on enemmän lähtijöitä kuin kaupunkiin on tulijoita. Kouvolassa luonnollinen väestönlisäys on maan pienintä, muistutti Kouvolan valtuuston talousseminaarissa viime viikolla puhunut kuntatalouden konsultti Eero Laesterä Perlacon Oy:stä.

– Kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä muutoksia palveluverkkoihin, Laesterä toteaa, kertoi kuntatalouden konsultti Eero Laesterä viime viikolla

– Henkilöstövähennyksillä ei saada kuluja pysyvästi alas, jollei samaan aikaan karsita palveluverkkoa.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka antaa esityksensä palveluverkkojen uudistamisesta kaupunginhallitukselle 24. lokakuuta. Kunnallisveroprosenttiin esitetään 0,5 prosenttiyksikön korotusta.

– Kouvolan talouden tasapainoon saattaminen edellyttää, että tunnustamme ja tunnistamme tosiasiat. Kaupungin palveluverkon päivittäminen on välttämätöntä. Henkilöstömitoitus tulee tehdä päivitetyn palveluverkon pohjalle, Toikka.

Imatra vähentää enintään 40

Imatran kaupunki kertoi viime viikolla yt-neuvottelujen käynnistämisestä. Imatran talouden sopeutustarve on 5,2 miljoonaa euroa, josta 1,6 miljoonaa yritetään saavuttaa ensi vuonna toimintoja sopeuttamalla, mm. henkilöstörakennetta viilaamalla.

– Henkilöstöä koskevat sopeutustoimet voivat sisältää osa-aikaistuksia, lomautuksia, irtisanomisia ja muita palvelussuhteen muutoksia siten, että sopeutustoimet voivat johtaa enintään 40 henkilön vakituisen palvelussuhteen päättymiseen, kaupunginjohtaja Kai Roslakka sanoo kaupungin tiedotteessa.

Samalla kun Imatran kaupunginhallitus päätti talouden sopeutustoimien käynnistämisestä välittömästi, se edellytti, että samalla käynnistetään konsernitasoinen kokonaistarkastelu ja ohjeistaa konserniyhtiöitään omalta osaltaan toteuttamaan konsernitasoiseen tarkasteluun perustuvat sopeutustoimet.

– Nämä ratkaisut eivät tule olemaan helppoja, mutta kaupunginhallitus on varma, että toimenpiteet ovat nyt välttämättömiä, Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen, kok., sanoo.

Myös kasvukaupungeissa vaikeaa

Myös suurissa kaupungeissa on edessä merkittäviä sopeutustoimia. Oulu kertoi elokuussa edessä olevasta talouden tarkastelusta. Tampere teki viime vuonna 58 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen, ja tällekin vuodelle on ennakoitu kymmenien miljoonien alijäämää.

Turussa puolestaan tuoreen ennusteen mukaan kaupungin vuosikate on 13,2 miljoonaa euroa negatiivinen ja tilikauden alijäämäksi muodostuu 60,1 miljoonaa euroa, mikä on kymmenisen miljoonaa enemmän kuin aiemmissa ennusteissa otaksuttiin.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoi Kuntamarkkinoilla torstaina kuntien investointien kiihtyneen merkittävästi alkuvuonna. Tämä näkyy myös Turussa ja muissa kasvavissa kaupungeissa ja luo oman haasteensa taloudelle: väestö ja työllisyys kasvavat, jolloin myös palvelujen tarve kasvaa.

Turun kaupunginvaltuusto päätti jo kesällä sopeutusohjelmasta, jolla tavoitellaan 50 miljoonan euron tasapainoitusta talouteeen vuoteen 2023 mennessä.

Kasvukaupungeista myös Porvoon talous on heikkenemässä. Tuoreen ennusteen mukaan kaupungin vuosikate on jäämässä 13,7 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos painuu 0,6 miljoonaa euroa miinukselle. Tämän vuoden talousarviossa Porvoo tavoitteli 9 miljoonan euron positiivista tulosta.

– Kaupungin talous on selvästi heikkenemässä, vaikka muihin kuntiin ja kaupunkeihin verrattuna Porvoon tilanne on edelleen vahva, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo Porvoon verkkosivuilla.

– Menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Tämä selittyy osittain kaupungin väkiluvun vahvalla kasvulla. Verotuloissa on puolestaan tiettyä rytmihäiriötä, joka korjaantunee osin loppuvuoden aikana, jatkaa Ujula.

Porvoo teetti aiemmin tänä vuonna analyysin taloutensa kestokyvystä vuoteen 2040 saakka. Porvoo kasvaa voimakkaasti, mutta analyysin mukaan sen talous kestää.

Väestön kasvun ja ikääntymisen myötä Porvoon talouteen kohdistuu noin 8–10 miljoonan euron kestävyysvaje vuosittain.

Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio arvioi tuolloin Kuntalehdelle, että kaupungin talouteen kohdistuu jopa 30 miljoonan euron kestävyysvaje tulevaisuudessa, jos valtionosuudet eivät kasva odotetusti.

– Kaupungin verotulot kasvavat mukavasti, koska työikäisen väestön kasvun lisäksi uudet eläkkeet ovat nykyisiä korkeampia. Suurin kysymys on se, että voidaanko luottaa siihen, että valtio ei muuta pelisääntöjä ja leikkaa valtionosuuksia, Rainio sanoi.

Lue myös:

Kuntien tiukka taloustilanne näkyy yt-neuvotteluina ja säästöohjelmina

Kuntaverokertymän kuopasta tulossa pysyvä – Suomen nuorin kunnanjohtaja kuvailee vaikutusta musertavaksi ja ennustaa kuntien joutuvan selviytymiskamppailuun

Kunnallisverojen kertymävaje on arvioitua suurempi – Kuntaliitto pienensi kertymäennustettaan sadoilla miljoonilla

88 kuntaa haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*