Keskustelu Suomen eriytymisestä kiihtyy
Kuva: Vile Miettinen
Kauniainen on monella mittarilla Suomen vaurain kunta.
Keskustelu Suomen eriytymiskehityksestä on saanut vauhtia viime aikoina ainakin osittain maakunta- ja sote-uudistuksen vauhdittamana. Kaupunkitutkija Timo Aro on julkaissut Twitterissä kokoamansa laskelmat valtionosuuksien osuudesta nettokäyttökustannuksista maakunnittain.
Uusimaa on omalla kymmenluvullaan. Valtionosuuksien osuus nettokäyttökustannuksista on 11 prosenttia. 28 prosentin tuntumassa ollaan Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Yli 40 prosenttia nettokäyttökustannuksista tulee valtionosuuksista neljässä maakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Muissa maakunnissa valtionosuuksien osuus vaihtelee 31 ja 39 prosentin välillä.
Kunnittain valtionosuus nettokäyttökustannuksista on pienin Kauniaisissa, jossa se on nolla prosenttia. Seuraavina listalla tulevat Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Tuusula ja Järvenpää.
Ranualla osuus on suurin, 70,9 prosenttia. Sen jälkeen tulevat Utsjoki, Salla, Perho, Tivalkoski, Posio j Vesanto.
Keskustelua eriytymisestä ja erilaisten kuntien ja manosien ristiriitaisista intresseistä on käyty monella foorumilla.
Suurimmt kupungit ovat verkostuneet C21-kaupunkien ryhmäksi puolustamaan kaupunkien asemaa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on pohtinut blogissaan Helsingin eritymistä muusta maasta.
Iltalehti kertoi jokin aika sitten, että keskittyminen on vauhdittunut jopa nykyisen keskustajohtoisen hallituksen aikana.
