Kevan barometri: Kuntien rahoitusmalli huolettaa kuntapäättäjiä, toisaalta taloudenpidon selkeytyminen luo uskoa – Uusimaa pessimistisin sote-uudistuksen vaikutuksista
Optimistisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan 50 000-100 000 asukkaan kaupungeissa Kevan barometrin mukaan. Optimistien mukaan kunnan kehittämiseen on sote-uudistuksen myötä paremmat mahdollisuudet. Kuva Kotkan Kantasataman monitoimiareenan ja ammattikorkeakoulun kampuksen työmaalta. (Kuva: Ville Miettinen)
Noin kolmannes (35 %) kuntapäättäjistä arvioi tulevaisuuden negatiiviseksi Kevan kuntapäättäjäbarometrissa. Pessimismiä aiheuttavat mm. huoli kunnan taloudellista tilanteesta sekä sote-palveluiden saatavuus kunnan lähialueilla. Kuntapäättäjiä huolettaa, että kuntien rahoitusmallista tulee niin epäedullinen, että kunnilla ei ole varaa elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiin investointeihin, esimerkiksi kouluihin ja asumiseen.
Positiivisesti kunnan tulevaisuuteen suhtautuvien osuus oli noin puolet negatiivisesti suhtautuvien osuudesta, 18 prosenttia. Tulevaisuuteen luotetaan mm. siksi, että soten siirryttyä alueille kunnat saavat ”työrauhan” ja voivat keskittyä jäljellä oleviin tehtäviin. Positiivisena nähtiin sekin, että taloudenpito yksinkertaistuu ja tulee ennustettavammaksi, mikä mahdollistaa kunnan toiminnan paremman kehittämisen.
Yhdeksän prosenttia vastanneista päättäjistä arvioi tulevaisuuden ristiriitaiseksi, ja neutraaleina tulevaisuuden näkeviä oli suurempi osuus (37 %) kuin negatiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvia (35 %).
Eniten positiivisuutta nähtiin Etelä-Pohjanmaalla (30 %), Satakunnassa (28 %) ja Pohjois-Karjalassa (26 %). Pessimistisimmin tulevaisuuden näkivät päättäjät Uudellamaalla (53 % arvioi kuntansa tulevaisuuden negatiiviseksi sote-uudistuksen jälkeen) ja Pohjois-Savossa (51 %).
Palveluyhteistyö kuntien kesken kiinnostaa – suuret kunnat kiinnostuneita yksityisistä palveluista
Keinot kunnan palvelurakenteen kehittämiseksi tulevaisuudessa jakavat kuntapäättäjiä: ”Suosituin” keino oli palveluiden järjestäminen yhdessä muiden kuntien kanssa (53 %), toisaalta melkein yhtä suuri osuus (49 %) mainitsi keinoksi palveluiden tuottamisen jatkamisen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana.
Myös lisäpalveluiden hankkiminen yksityiseltä (44 %) nousi verrattain korkealle. Erityisesti suurten kuntien osalta yksityisten palveluiden hankinta oli todella korkealla ja vastaajista peräti 68 prosenttia nosti asian esiin yhtenä keinona palvelukehityksessä. Toisaalta suurissa kaupungeissa yksityisten hyödyntämisen mainitsi hieman pienempi osuus kuin edellisessä barometrissa (71 %)
Pienissä kunnissa taas suunnitellaan palveluiden järjestämistä yhdessä muiden kuntien kanssa.
Viranhaltiajat päättäjiä positiivisempia
Kuntien viranhaltijajohdossa on baormetrin mukaan enemmän positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvia (27 %) kuin negatiivisena tulevaisuuden näkeviä (22 %). Viranhaltijajohdosta joka viides (22 %) pitää tulevaisuutta negatiivisena ja ristiriitaisena 12 prosenttia. Viranhaltijoista 40 prosenttia uskoo kunnan tulevaisuuden näyttävän neutraalilta.
Tutkimuksen toteutti Kevan toimeksiannosta Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin verkkokyselynä vuoden 2022 loppupuolella. Tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisilla sähköpostikutsuilla.
Vastauksia saatiin yhteensä 1156 kappaletta, joista 1028 oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 128 kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Tutkimuksen vastausprosentti oli siten 11,3 %, joka on kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa. Kuntien virkamiesjohdon vastausprosentti oli 17,9 % ja vastaavasti poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,8 %.
