Kevan barometri: Kuntien työvoiman saatavuus historiallisen heikkoa
Keva on lähestynyt poliittisia puolueita ja ehdottanut, että suomalaisten työkyvystä huolehtiminen nostetaan politiikan keskiöön. (Kuva: VIlle Miettinen)
Kuntien päättäjät ja viranhaltijat arvioivat työvoiman saatavuuden kunnissa historiallisen heikoksi Kevan kuntapäättäjäbarometrin tunnuslukujen mukaan.
Lähes kolme neljästä (73 prosenttia) poliittisesta päättäjästä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut saatavissa avoimiin vakanseihin riittävästi osaavia työntekijöitä. Johtavat viranhaltijat pitävät tilannetta vielä synkempänä: vastanneista 79 prosenttia kertoi, että hakijoita ei ole löytynyt.
Kevan mukaan kuntapäättäjien arvio työvoiman saatavuudesta on merkittävästi heikentynyt vuodesta 2021, jolloin 65 prosenttia vastaajista kertoi haasteista löytää osaavia työntekijöitä.
Vastaajien mukaan pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan (65 %) sekä sivistystoimialan ammattilaisista (45 %). Kasvu sivistysalan osaajien suhteen on huomattavaa verrattuna viime vuoteen (+13 %).
Työvoiman saatavuushaasteet ovat kasvaneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
Kun vuonna 2021 pienissä, 10 000–49 000 asukkaan, kunnissa vastaajista 63 prosenttia kertoi ettei tekijöitä löydy, vuonna 2022 näin vastasi 76 prosenttia.
Keskisuurissa 50 000–100 000 asukkaan kunnissa vastaava kasvu vuodessa oli 66 prosentista 73:een.
Erityisesti Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla on ollut haasteita avointen vakanssien täyttämisessä.
Hyvinvoinnista keskustellaan
Barometriin vastanneista poliittisista päättäjistä 84 prosenttia kertoi, että kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista on käyty omassa kunnassa poliittista keskustelua. Tulosten mukaan kuntahenkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia seurataan erityisen tarkasti Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.
Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen on vastaajien mukaan myös yhä vahvemmin strateginen valinta kunnissa. Valtuustoissa kuntakenkilöstön työkyvyn kertoi puhuttavan 62 prosenttia vastanneista päättäjistä.
Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen pitää hyvänä merkkinä sitä, että kuntien työntekijöiden työhyvinvointi on noussut mukaan myös kuntien poliittiseen keskusteluun.
– Erityisen positiivisena pidän sitä, että lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoo omassa kunnassa tehdyn strateginen valinta työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta. Strateginen työkykyjohtaminen on aivan keskeinen väline kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä ja tämä on merkittävä tekijä mahdollisten työkyvyttömyyteen vaikuttavien tekijöiden määrätietoisessa pienentämisessä, Kainulainen sanoo tiedotteessa.
Barometrin mukaan suurempi osa päättäjistä uskoo kunta-alan henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittyvän positiiviseen kuin negatiiviseen (23%) suuntaan tulevina vuosina. Positiivsesti ajatteli 44 prosenttia vastanneista, negatiivisesti 23 prosenttia.
Kyseessä on kolmas Kevan kuntapäättäjille kohdennetu Kuntapäättäjäbarometri-kyselytutkimus. Johtavat viranhaltijat otettiin kyselyyn nyt ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 1 028 poliittista päättäjää ja 128 johtavaa viranhaltijaa. Kyselyn toteutti loppuvuonna 2022 Pohjoisranta BCW.
