Nuukuus on hyvä periaate kuntien taloudenpidon suunnittelussa, KT Kuntatyönantajista muistutetaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Yhteistoimintaneuvottelujen määrä kasvoi kunnissa ja kuntayhtymissä selvästi viime vuonna lähinnä koronatilanteen takia, KT Kuntatyönantajat tiedottaa.

Kun vuonna 2019 yt-neuvotteluja kävi noin joka viides kunnista ja kuntayhtymistä, vuonna 2020 yt-neuvotteluihin turvautui 52 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä.

KT:n kyselyyn vastanneista kunnista 34 prosenttia turvautui lomautuksiin vuonna 2020.

Kunta-alalla on 2000-luvulla enimmäkseen vältytty laajoilta lomautuksilta ja irtisanomisilta, KT muistuttaa. Lomautuksia ja irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei juuri nähty vuosina 2018–19.

Vuonna 2020 lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä lisäsivät taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja koronarajoitusten aiheuttama poikkeuksellinen töiden väheneminen.

Vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä lomautettiin yhteensä 14 485 palkansaajaa eli 4,5 prosenttia henkilöstöstä.

Lomautuksista 53 prosenttia johtui taloudellisista syistä ja loput koronaepidemiasta. Lisäksi koronasta johtuvat, lakiin perustuvat palkanmaksun keskeytykset koskivat 2 969 palkansaajaa (0,9 %). Yhteensä kyse oli 17 454 palkansaajasta, mikä vastaa 5,4 prosenttia kyselyyn vastanneiden kuntatyönantajien henkilöstöstä.

– Hallituksen määräaikainen tukipaketti leikkasi pahimman kärjen pois kuntasektorin lomautustarpeesta. Kuntatalouteen ei ole syntynyt määräaikaisten ja velalla rahoitettujen koronatukien myötä uutta jakovaraa, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.

– Myös työllisyyden, tuottavuuden ja paikallisen sopimisen edistämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, hän jatkaa.

KT:n selvityksen mukaan kuntasektori säästi henkilöstömenoista vuonna 2020 noin 342 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia.

Valtaosan henkilöstösäästöistä saavutettiin muuten kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla: toimintaa tehostamalla työjärjestelyin ja uusin toimintatavoin sekä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Lisäksi  rekrytointeja tiukennettiin ja sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähennettiin. Taloutta tasapainotetaan myös henkilöstön lomarahojen vaihdoilla vapaiksi ja vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla.

“Nuukuus hyvä periaate”

Tänä vuonna KT:n mukaan yt-neuvotteluja arvioi käyvänsä vain 11 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä.

Henkilöstökuluista tullaan tänä vuonna säästämään arviolta 378 miljoonaa euroa. 

Henkilöstömenojen sopeuttaminen ja tarkka taloudenpito on osa tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa, KT muistuttaa. Erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelma on laatinut 39 prosenttia kuntaorganisaatioista. Lisäksi 45 prosentilla oli tiedustelun aikaan tällainen suunnitteilla.

– Kuntien talousnäkymät ovat niukkuuden sävyttämät. Nuukuus on jatkossakin hyvä periaate, toteaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Lokakuussa 2019 kuntaorganisaatioissa työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 422 000 palkansaajaa. Kuntatyönantajat arvioivat, että tänä vuonna määrä kasvaa lähes 1 500 henkilöllä ennen muuta koronaepidemian takia palkatun lisähenkilöstön vuoksi. Vuoteen 2022 mennessä kunnallisen henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän 413 000 palkansaajaan.

KT:n tiedustelu Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2020. Tiedusteluun vastasi 248 (60 %) kuntaa ja kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 76 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Otsikkoa korjattu klo 15.50: Viime vuonna yli puolet kunnista ja kuntayhtymistä kävi yt-neuvotteluja, ei lomauttanut.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*